5. Päivä. Villanueva de Algaidas - Encinas Reales. 16 km

Suunniteltiin lähtöä valoisan aikaan, mutta niin siinä vaan kävi, että herättiin niin aikaisin, että jo puoli seitsemän oltiin tien päällä. Sen se aiheutti, että heti päivän alussa oleva hieno jokilaakso nähtiin vain pimeässä. Lasku rotkoon on suorastaan, sanoisinko haastava, ei ylivoimainen. Joen ylitettyä oli tietenkin vastaava nousu joen takana vilkkuvaan lähiöön,

Sen jälkeen reitti jatkui koko ajan nousten oliivitarhojen siimeksessä. Parin tunnin jälkeen ylhäältä avautui huikeat näkymät kauas yli kumpuilevan maaseudun. Oliiveja ja taas oliiveja niin kauas kuin silmä kantoi.

Kymmenen aikoihin oltiin Cuevas Bajas kylässä. Siellä, idyllisessä keskustassa on pari baaria. Toisessa niistä., Bar Tony’ssa saatiin tämän reissun toistaiseksi parhaat tostadat. Tostadat, siis paahdetut patongit valituilla lisukkeilla kahvin kanssa, yhteensä 5€ kahdelta hengeltä.

Puolen tunnin tauko pidettiin, niillä eväillä jatkettiin. Reitti jatkui pienen järven ympäri nousten jälleen kohti päivän etapin päätekaupunkia. Järveä ympäröivä laakso on kosteaa, alavaa, jossa oli tiellä useampia yliajettuja kyykäärmeitä.

Sunnuntai kun on, niin tyypilliseen tapaan vastaan tuli lukuisia pyöräilijöitä. Puolen päivän maissa oltiin perillä. Heti kadulla tavattiin paikallinen poliisi, oli järjestelemässä Fiesta kulkuetta. Taas joku paikallinen syy juhlia.  Niitä tässä maassa riittää kylään kuin kylään, meille ei selvinnyt, mikä oli Fiestan aihe. Väkeä oli kuitenkin kadut ja baarit täynnänsä.

Poliisi käski palata tunnin kuluttua poliisiasemalle, niin tarkastetaan passit ja saadaan majoitusohjeet. Me kun tiedettiin missä albergue on niin käytiin majoittumassa ja pyykeillä. Sitten palattiin asemalle. Siellä oli nuoripari myös odottamassa. Passit kopioitiin ja leimat saatiin. Itse kävin opastamassa nuoret alberguelle, joka tuli täyteen. Toinen joutui jo telttapatjalle. Albergue tuli siis täyteen, kun oli jo ennen meitä tullut italialainen pariskunta.

Ravintolakin löytyi, täyteen varattuun paikkaan kyhäsivät nopeasti meille lisäpöydän ja saatiin erinomainen ateria. Aterian päälle piti hakeutua ulkoterassille, varjoon istuskelemaan. Lämpömittari lähenteli luvattua +34 astetta.

Huominen etappi vie meidät vähän suurempaan Lucena’n kaupunkiin. Sieltä varattiin huoneet hostellista. Albergueta ei Lucenassa ole. Eli huomisesta eteenpäin alkavat makoituskustannukset hiukan kohota. Tähän asti on yksi albergue maksanut 5€/ hengeltä ja kaikki muut olleet ilmaisia.

Lämpöä jälleen luvassa se yli +30 astetta, eli paras olla aikaisin liikkeellä välttääkseen kuumimman iltapäivän paahteen. Matkaa on reilut 20 km. Mukavasti se menee. Reputkin alkavat jo kasvaa selkään kiinni ja kamat asettautua reppuun niin että jotain joskus löytääkin kun tarvitsee.

Huomiseen..............