Aamu Meridan alberguella oli hyvin tyypillinen. Joku heräsi vähän ennen kahdeksaa ja laittoi valot päälle. Periaatehan on että alberguesta pitää lähteä viimeistään kahdeksalta.
No, mut sitten oli se tyypillinen yksi, joka vielä nukkui täyttä päätä kun kaikki muut jo lähtivät, mekin.
Aamupalalla käytiin,. Sen jälkeen käveltiin rinkat selässä linja-autoasemalle selvittämään miten päästään kyytiin aamulla klo 5.20. Bussilla pääsee siis suoraan Malagaan, halutessaan vaikka suoraan lentokentälle. Mutta vain kerran päivässä, ja tuohon aikaan.
Saatiin viedä rinkat varatun hostellin huoneelle hyvissä ajoin, että pääsimme välittömästi tutustumaan Meridan merkittävimpään nähtävyyteen. Teatro Romano ja Amfiteatro ovat upea laaja kokonaisuus historiaa ja yksi Unescon maailmanperintökohde.
Meridassa on niin paljon hienoa nähtävää, että kannattaa varata ihan kokonainen päivä aikaa ja sitten ostaa kerralla sellainen lippu, jolla pääsee useaan kohteeseen (eläkeläisille puoleen hintaan). Mekin olimme Meridassa jo neljättä kertaa, mutta vieläkin jäi paikkoja seuraavaan kertaan nähtäväksi.
Jo pelkästään kaupungin keskusaukio on niin kaunis, että siinä voisi istua pidempäänkin kahvikupposen jos toisenkin ajan. Mutta kun niitä nähtävyyksiä………..
Haluan sanoa sanasen majapaikasta. Se oli Apartamentos Harmonia, niin keskeisellä paikalla kuin olla voi. Täysin modernisoitu rakennus, siistit huoneet ja loistava palvelu. Ja ainakin näin sunnuntai-maanantai yöltä edullinen hinta, 49€ kolmelta hengeltä yhteensä.
Siinä aurinkoisena iltapäivänä Plazalla istuskellessa oli hyvä tehdä pieni yhteenveto päättyneestä miniCaminosta.
Niin kuin aikaisemmin jo todettiin, säitä meidän on vaikea itse valita. Siksi on jotenkin varauduttava ihan kaikkeen. Tähän aikaan vuodesta pitää jo olla lämmintä asustetta, vaikka syksy onkin lämpimämpää aikaa kuin kevät. Tuolla Extremaduran alueella ollaan sen verran korkealla, että nytkin ilma oli noin kymmenen astetta viileämpää kuin aurinkorannikolla. Sekä päivällä että yöllä.
Tällä kertaa meitä piinasi muutaman päivän ajan Ciaran myrsky, joka ikävästi puhalsi vastaan ja merkittävästi vaikeutti etenemistä. Sadeviitat toimivat kyllä, mutta sehän ei estä lahkeita ja kenkiä kastumasta.
Päivällä kävellessä käytettiin paitana merinovilla paitoja ohuen urheilupuseron alla. Kävelyn jälkeen illalla tuppaa aina olemaan kylmä. Eli kunnon fleece on paikallaan.
Tällä reissulla albergueissa oli hyvin peittoja/filttejä, silti en lähtisi ilman makuupussia matkaan.
Aterioinnista jäi tällä retkellä kirjaimellisesti hyvä maku suuhun. Onnistuimme löytämään mainiot ravintolat. Castuerassa jopa poliisien opastamana. Kaksi kertaa tehtiin menu itse. Ravintoloiden hinnat ovat ehkä hieman kohonneet, mutta mitään suurta nousua ei täällä ole havaittavissa. Kun menu ennen oli kympin luokkaa, on se tänään 11-13€. Ja edelleen tuolla sisämaassa juomat kuuluu hintaan.
Aamiaiset teimme pääasiassa itse, kun oli oma keitin ja kattila mukana. Eväitä ja vettä ei niin kamalasti tarvinnut kantaa, kun niin monella etapilla oli kyliä baareineen matkalla. Eikä sitä vettä tarvitse niin paljon kun on viileämpää.
Vähän menee toistamiseksi, mutta sanotaan vielä kerran. Tämä Camino Mozarabe Malagasta Meridaan sujui mielestämme mainiosti näin kolmena mini Caminona.
Tämä kolmas oli pisin ja vaati meiltä pientä tiivistämistä kerran bussilla ja kerran pirssillä. Silti tähän tuli kävelyä 194 km kahdeksassa päivässä, plus yhdeksäntenä päivänä 13km turistikävelyä Meridassa.
Ja toistan senkin, että Malagasta pääsee kätevästi bussilla sekä Lucenaan että Cordobaan. Samoin niistä, kuin myös Meridasta takaisin Malagaan. Vaikka suoraan lentokentälle.
ALSA’n busseihin, joita tämän välin bussit ovat, saa liput ostettua kätevästi netistä. Hinta on mikä on, eikä se muutu kysynnän mukaan niin kuin junalippujen hinnat.
Jonkinlaiset espanjankielen alkeet helpottavat huomattavasti. Sitten jos sellaiset on niin jo tällainen viikon kielikylpy tuo hyvää luontevuutta sekä kielen kuuntelemiseen että puhumiseen.
Eli ei muuta kuin reppu selkään ja menoksi.
Buen Camino
