Korona-aikaa on eletty. Pari vuotta. Ei ole Caminoita kävelty. Muuten kyllä kävelty, paljonkin. Kesäaikana kotoSuomessa ja talvisin Aurinkorannikolla.
Toistaiseksi olemme saaneet väistettyä koronan, pari kertaa hyvinkin täpärästi. Neljästi on piikkiä hauikseen tiukattu.
Kovasti olemme tilannetta eri Caminoreiteillä seuranneet. Aika haasteelliselta edelleen näyttää. Mutta poluille on mieli tehnyt, päästä taas Caminoelämän makuun.
Tyttäremme on ollut innokas mukaan, työhaasteet vain tuppaavat asettamaan rajoituksia ajankäytölle. Nyt tuli vihdoin tilaisuus kokeilla yhdessä edes muutama päivä.
Siispä matkaan. Camino Mozarabelle, Malagasta. Meille jo kolmas kerta. Tuttua hommaa. Kaupungista ulos bussilla (nro 21, lähtee Alameda Principalilta). Päätepysäkille asti. Siinä baarissa kahvit ja eikun tossua toisen eteen. Vähän tasaista alkuun, lämmittelyksi. Sitten hiki irti ylämäessä. Ja seuraavassa ylämäessä. Ja sitä seuraavassa.
Neljätoista kilometriä, noin neljä tuntia. Sitten oltiin Almogiassa. Tuttuun baariin asteltiin (sata metriä ennen albergueta). Saatiin avain alberguelle ja saman tien jäätiin aterioimaan, kun baarin väki sanoi sulkevansa illaksi.
Baarista kun astuttiin kadulle, niin eteen kurvasi Proteccion Civil mies skooterilla ja kysyi olemmeko peregrinoja. Ollaan ollaan. Mies opasti toimenpiteet alberguella, on lämmin vesi, on mikro, hanavesi on juotavaa, nimet kirjaan, leimat passeihin jne. Niin, ja seinällä on boksi Donativo maksua varten.
Alberguelle asetuttiin. Muita ei ollut. Ainakaan toistaiseksi. Alapedit varattiin. Kerrossänkyjä on kolme. Oli vähän tuuriakin matkassa. Eilen olisi ollut viisi muuta jakamassa petejä. Mitenkähän olisi käynyt. Kahdeksan nukkujaa ja kuusi petiä???
Suikut ja pyykit, pientä lepoa. Sitten kylille nauttimaan tunnelmasta. Sunnuntai-ilta, mukavaa musiikkia taustalla ( vastakkaisessa baarissa tosi äänekästä kylän väkeä). Myssyt ja mässyt, kiva katsella baarin perheyhteisön toimintaa.
Takaisin alberguelle. Hieman kurkittiin, onko valoja, ei ole. Eli ei ole muita tullut. Hyvä niin. Ei silti, mukava se toisaalta on jos on muita. Mut jos on enemmän kuin on petejä niin mitä sitten tehdään.
Ei muuta kuin nukutaan aamupalaa odotellessa. Se on saatavilla lähibaarissa klo 6.00 alkaen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti