Kerran viikossa tehtiin pidempi, n. 19 km sauvakävely luonnonpuistossa hyvin caminotyyppisillä poluilla. Kävelyn lisäksi tietysti jumppaa aamuin illoin, siis oikeita jumppaliikeitä ja venyttelyä. Sitä enemmän tarvii venyttelyä mitä enenmmän ikää tulee, näköjään.
Pari bussiretkeä lähikaupunkeihin tehtiin. Ainoa sateinen päivä olikin se kun oltiin retkellä Cartagenassa. Arkielämään mahtui kyllä pari ”järisyttävääkin” kokemusta. Nimittäin ihan oikeita maanjäristyksiä. Ne on aika tavallisia tällä seudulla, mutta se viime sunnuntainen oli jopa 4.2 Richteriä, kun ne yleensä ovat sellaista 1-3. Torstainen oli tuollainen pienempi. On se ensikertalaiselle hiukan säikäyttävää, kun talo alkaa ykskaks huojua.
Säätäti televisiossa lupaili täksi sunnuntaiaamuksi sadetta. No, oikeassa täti olikin. Pientä ropinaa heti aamusta alkaen. Nopeasti pääsi aitoon Caminotunnelmaan kun pisarat tippuivat pontson huppuun säestäen askellusta. Sadetta riitti koko päiväksi, välillä kovempaa, välillä hiljemmin tihkuten.
Ison haasteen teki taukojen pitäminen, kun ei neljään tuntiin löytynyt istumapaikkaa joka olisi ollut sateelta suojassa. Evästaukokin pidettiin seisaallaan. Pian sen jälkeen kyllä yks talon isäntä tarjosi levähdyspaikan omalla terassillaan. Askelluksen vaikeusastetta lisäsi osaltaan sateen liejuiseksi kastelema alusta, joka tuppasi tarttumaan kengän pohjiin kiinni.
Reitti kulki aivan upeassa maastossa, oli hiekkaerämaata, oli pikkupolkuja vuoristossa ja oli kyliä siellä täällä. Ensimmäinen ja päivän ainoa kshvipaikka oli vasta kuuden tunnin kävelyn jälkeen. Ai että kunnon kahvi maistui.
Olimme valinneet ensimmäiseksi majapaikaksi hostellihuoneen täältä Monforte del Cid kaupungista. Alkuperäinen suunnitelma oli yöpyä Orito’ssa alberguessa, mutta albergue luostarissa kylässä keskellä ei mitään ja sunnuntai, niin alkoi epäilyttää ruoan saaminen ja valitsimme hostellin kaupungista n. 4 km kauempana. Emmekä me sen Oriton seudulla edes mitään merkkejä luostarista saati alberguesta nähneet.
Tähän alkuun olisi heti Alicantesta lähtien kaksi reitti vaihtoehtoa. Eli on tämä Sureste ja on sitten Camino Lana, joka johtaa ennen pitkää pohjoisemmaksi kohti Burgosia. Meidän reitti valikoitui automaattisesti sen mukaan mikä läytyi GPS nuotteina maps.me pohjalle, kun nimenomaan halusimme suunnata etelämmäksi kohti Toledoa ja Avilaa. Hieman olikin sekavaa reitin seuraaminen, kun nuolia oli useampaan suuntaan, mutta maps’in avulla hyvin pysyttiin kartalla. Ilman sitä saattaisi tulla koti- ikävä aika nopeasti.
Tiedot majoitustarjonnasta löytyvät hyvin sekä Alicanten Caminonystävien nettisivuilta että vielä paremmin mundicamino.com tiedostosta.
Molemmat tiedostot ovat espanjankielisiä, mutta kyllä ne nimet ja puhelinnumerot kuitenkin selviävät. Alberguiden osalta korostettiin että ehdottomasti pitää soittaa edellisenä päivänä milloin on tulossa. Kyllä siitä soittamisestakin selviää, vaikka siten että pyytää jonkun espanjankieltä taitavan tutun soittamaan ja tekemään varauksen. Usein olen kuullut näin toimittavan.
Hyvin tästä ensimmäisestä päivästä selvittiin. Eipähän ollut kuuma.sade ei haitannut, kun oli hyvät pontsot. Kengät kastui ja lahkeet, mutta se on niin tuttua ettei sitä oikein edes haitaksi koe.
Tästä on hyvä jatkaa kun on alkuun päästy,
Tulkaa mukaan.......
Olen lähdössä parin viikon kuluttua Portosta rantareittiä, jHs.
VastaaPoista