No, aamupalan sain heti alle kilometrin käveltyäni. Just ennen kuin alkoi nousu ylös vuorelle. Siinä kyllä unet unohtui ja lihakset lämpeni, kun kiipesi. Veikkasin nousua olleen 2 km, mutta ylhäällä oli taulu, Zarautz 2.7km.
Valitsin nyt sisämaan reitin kun ilma on hyvä ja polku kuiva. Viimevuonna valitsimme rantaa pitkin kiertävän reitin. Kova nousu palkittiin jälleen upealla auringonnousulla. Kelpasi kulkijan laittaa tossua toisen eteen.
Aikansa kun astelin ylä ja alamäkiä tuli jyrkkä laskeutuminen Zumaiyan kaupunkiin. Alamäessä havaitsin, että on tullut jo ihan kunnolla pompittua alaspäin. Pakaralihaksia pakotti. Mut siis vain alastullessa.
Riitti niitä ylä ja alamäkiä edelleen. Vissiin neljä tai viisi ennenkun olin Deba’ n turistitoimistolla josta pitää hake a avainkoodi albeguelle. Mutta kiva oli polkuja astella kun olivat kuivia, toisinkuin viime kerralla kun paremminkin puroja pitkin käveltiin.
Sehän on se juna- aseman yläkerta. Taisin saada saman pedin kuin viime kerralla. Pyykit pesin ja hospitalera käytti kuivaajassa. Sitten kiiruhdin aterioimaan ennen kuin ruoka-aika umpeutuu klo neljä. Sain seurakseni kaverin Barcelonasta. Oli kiva saada jutella oikein ajan kanssa kieltä ja tapoja caminolla. Hänkin. On jo neljännellänsä.
Plaza Mayorilla nyt kirjoittelen ja katselen lasten leikkejä.!on tämä niin kyläläisten olohuone tämä plaza, että kateeksi käy talllainen yhteisöllisyys joka suomalaisesta yhteiskunnasta on kadonnut jo aikoja sitten. Täällä tätä on kiva katsella ja elää mukana hyvää kahvia nautiskellen.
Huomista en ole vielä katsellut. Jonnekin kuitenkin askeleet vievät. Pari kilomtriä tulee lisää kun siltä joen yli on pois käytöstä ja pitää kiertää toisen sillan kautta.
No huomenna joka tapauksesssa uudet jutut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti