Suunnitelmat oli tehty. Itse asiassa tehtiin jo viime syksyksi. Silloin ne muuttuivat viime hetkellä, kun matkakumppaneille tuli kotitalon kanssa ongelmia. Nyt he olivat koko vuoden valmistautuneet lähtemään kanssani. Mutta mitenkäs sitten kävikään...….
Vain kaksi viikkoa ennen reissua heidän lähtemisensä PERUUNTUI JÄLLEEN. Tuntuu, että eihän tällaista voi tapahtua. Tällä kertaa toinen heistä sairastui niin vakavasti, ettei Caminolle ole mitään mahdollisuutta lähteä.
Se on nyt sitten niin, että minä lähden matkaan itsekseni. Edelleenkin tilanne kotona on sen verran vaiheessa, että Arjan on jäätävä hoitamaan talomme myyminen loppuun. Uuden kodin remontti ja tavaroiden kuskaaminen sinne sekä muuallekin (hirveä määrä jäteasemalle) on saatu kutakuinkin hoidettua. Siispä, itse voin lähteä vaeltamaan hyvillä mielin. Apeana tietysti ystävien puolesta. Mutta siellähän se pää tuulettuu vuorilla kaikesta sinne kerääntyneestä "stressistä".
No, tuo matkakumppanien tilanne ei varmaan poistu mielestä, päinvastoin. Enemmän kuin mielelläni olisin heidän kanssaan vaellukselle lähtenyt. Mutta nyt on vain ajatuksissa kuljettava heidän rinnallaan. Ehkä voin nyt itse toteuttaa sen mitä olen lukenut entisaikojen pyhiinvaeltajien tehneen, eli kilvoitella vaelluksen Santiagoon ja sen Katedraaliin rukoillakseni ystävälleni paranemista.
Pienen muutoksen ajattelin reittisuunnitelmaan tehdä. Meillä oli tarkoitus vaeltaa Norte noin puoliväliin ja siirtyä siitä Primitivolle sekä sitten jatkaa Finisterraan. No, nyt aion jättää Finisterraan menon pois. Lisäksi ajattelin lopettaa Primitivo-osuuden Hospitales päivän jälkeen ja palata takaisin Nortelle kävellen sen loppuosan, joka on itsellänikin vielä näkemättä. Näin saisin uutta reittiä Caminooni noin yhden kolmasosan. Hospitales osuuden Primitivolla haluan ehdottomasti nyt päästä kävelemään. Se kun jäi viime syksynä niin paljon harmittamaan, kun ei sinne päästy.
Käytettävissä olevien päivien puitteissa tällainen muutos pitäisi onnistua. Vähän tiukaksi aikataulu muodostuu, mutta voin hyväksyä Norten alkuosuudella pientä kulkuneuvojen käyttöä, kun olen sen jo kerran kävellyt. Eli siten tiivistää hiukan etenemistä.
Aika näyttää kuinka äijän käy. Toivottavasti nyt pääsen sinne Hospitales osuudelle. Mutta mikäänhän ei Caminolla ole itsestäänselvyys. Olemme sen saaneet itsekin kokea viime kevään retkemme myötä.
Puhumattakaan nyt ystäviemme tilanteesta. Mitä tahansa elämässä voi sattua. Ja se on sitten vain hyväksyttävä.
Sääennusteita en tällä kertaa ole katsellut. Ollut muita askareita ihan riittävästi. Eikä se ennusteiden tuijottaminen sitä säätä yhtään paremmaksi tee. Jos sataa niin kävelen sateessa, nautin siitäkin, ja jos ei niin sitten nautin sitäkin enemmän.
Maanantaina 17.9. lennän Bilbaoon. Tiistaina 18.9. siirryn bussilla Iruniin ja keskiviikkona 19.9. aloitan vaelluksen kohti Santiagoa. Päivityksiä yritän tehdä blogiin päivittäin. Olkaa mukana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti