Messun jälkeen sytytin kynttilät muistaen kaikkia läheisiäni. Sen jälkeen tein tunnelmallisen mietiskelyiltakävelyn pitkin Nervion-joen rantoja, molemmin puolin. Katselin kuuluisaa museorakennusta iltavalaistuksessa. Tunnelmaa nosti sillan yllä Monte Avrilin takaa nouseva täysikuu.
Aamulla lähtiessäni kuljin koulun ohi. Lapsilauma oli juuri menossa oppimaan uusia asioita. Tuli mieleen kuinka kotosuomessa juuri meuhkattiin lasten eriarvoistumisesta, kun pitää koulussa olla sellaiset merkkivaatteet, että aina ei kaikilla vanhemmilla ole niihin varaa. Ja sitten varattomien lapsia koulukiusataan. Täällä, kuten monessa muussa etelä- Euroopan maassa tuota ongelmaa ei ole. Lapsilla on yhtenäinen Kouluasu. Ainakn alakouluissa.
Matka Bilbaosta Castro Urdialesiin on 37 km. Lyhensin sitä ajamalla metrolla ensimmäiset 10 km Portugaleteen. Siellä metroasemalta noustaan suoraan reitille. Siitä jatketaan kilometri kaupalla hyvää kevyenliikenteen väylää aina La Arena rantakylään, jossa pidin pidemmän tauon.
Siitäkin eteenpäin reitti oli helppoa kävellä, verrattuna aikaisempiin päiviin. Tasaista hyvää, ainoastaan yksi kunnon mäki koko matkalla. Rannan poukamissa oli useampia sotaväen yksiköitä asemissa. Jonkinlainen kertausharjoitus kai käynnissä, tykit oli suunnattuna merelle päin. Kuviakin otin, mutta ei nitä uskalla julkaista, täällähän on jo poliisinkin kuvaaminen ankarasti kiellettyä, saati sitten sotaväen.
Perille tulin n. 14.30 ja etsiydyin heti aterioimaan, se mahdollisuus kun yleensä loppuu viimeistään klo 16.00 . Huone kun oli varttuna niin sinne ei niin kiire ollut.
Uimaankin olisi tehnyt mieli ja majoituittuani kävinkin yrittämässä, mutta tämä Castro Urdialesin ranta on niin jyrkkäpohjaista että jäi menemättä. Olen tullut hiukan varovaiseksi, kun olen kerran nähnyt kuinka meren imu vei matkaseurueestamme hollantilaisen miehen joka ei kyennyt kamppailemaan jyrkähkön rannan imua vastaan,
Castro Urdialesin niemellä seisoo rinnakkain vanha linnoitus ja lähes yhtä vanha Santa Maria de Asuncion katedraali. Linnoituksen vanhimmat osat ovat 1100- luvulta , kuvassa etualalla: uusi kookkaampi osa on keskiaikaista.
Kirkko on yksi erikoisimmista koko Norte reitillä. Ei niin että se poikkeaisi kauneudessa, vaan paremminkin karuudessaan ja suuruudessaan. Se on kolmilaivainen, keskilaiva on jopa 29 metriä korkea, kivestä kokonaan rakennettu ja kestänyt kaikkien sotien koettelemukset ehjänä. Kirkkoon on vapaa pääsy klo 16.00- 19.00 välillä.
Nyt pitää levätä ja kerätä pakki täyteen energiaa. Huominen etappi on vähintään 30km ja sellaista polkua joka meiltä jäi viime vuonna kulkematta.
Palataan asiaan huomenna illalla, kiitos kun olette suurella joukolla mukana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti