Kahvin hinta on noussut viime vuodesta. Silloin yleisin hinta oli 1,20 , nyt saa tottua 1.50 hintaan. Mutta kaikki muu on edelleen suomalaisittain halpaa. Niin kuin nytkin tuo bocadillo( sämpylä jossa juuri paistettua munakasta välissä 1€).
Tuossa matkalla totesin, että ainakin Zenarruta - luostarin albergue oli auki vielä näin syyskuussa. Samoin kuin oli eilisen etappini puolivälissä ollut albergue. Eli, välttämättä ei näin pitkiä paivämatkoja tarvitse kävellä. Noissa välipaikoissa on vain tarkempaa etukäteen suunnitella ateriointi, kun ei ravintoloita ole. Mutta kantamalla kaupungista evästä niistä kyllä selviää. Noista allbergueista saa hyvää tietoa netistä esim. www. Gronze. com sivustolta. Myös sen, että milloin on auki jne.
Itse olen tällä reissulla ravintoloiden varassa, edes vedenkeitintä en ottanut mukaan, yksin kun olen. Siksi on varmempaa majoittua kaupunkipaikkoihin. Ruokailuissani noudatan jo hyväksi kokemaani taktiikkaa, otan listalta yleensä toiseksi ruokalajiksi jonkun jota en tunne ja koitan sitten painaa mieleen mitä sain. Toisen sitten otan varman päälle, kuten eilen jolloin otin primeroksi pastaa ja söin sitä riittävästi, oli secundo sitten syötävää tai ei. Tädillä ei kirjoitettua listaa ollutkaan, luetteli vain tuttuja tuntemattomia nimiä. Sanoin vain la ultima(viimeinen) ja loistavaa lihapataa
No joo, mutta nyt kengät jalkaan ja eteenpäin.. Jalat on huilanneet, otan aina kengät pois pidemmällä tauolla.
Olikin kyllä raastava nousu heti tauon jälkeen. Sinne ylös oli joku ” viisas” paikallinen tuonut tuolin jossa Lopen Uupunut kulkija saattoi istahtaa ja miettiä, että ” onko pakko jatkaa jos ei taho”.
No minä jatkoin. Siitä eteenpäin reitti olikin helpohkoa ja mukavaa. Kaunista joenrantaa seuraten lehtomaisessa metsässä vaeltaja sai kuunnella punarintojenja muidenkin lintujen konserttia. Välillä polku noisi korkeuksiin laskeutuakseen taas alas joen varteen.
Yhdessä kohtaa siellä joella oli kuvausaessio käynnissä. Nuori neito ojenteli pitkiä sääriään kivellä istuen ja salamavalot räiskyivät. Otin kuvanki, mutta sitä en voi julkaista , tiedä mitä siitä seuraisi?
Tämä Norte reitti on todella hyvin merkitty. Ei kyllä eksymismahdollisuutta ole. Tällaisia tolppia on enemmän kuin tarpeeksi. Uusiakin. Näkee että ne on juuri asennettu, kuten tämä. Itselleni tämä reitti tunruu toisalta uudelle, kun viime kerralla ei paljoa nähnyt sateen ja sumun takia.
Hyvin jaksoin tänäänkin perille asti. Albergue avautui klo 13.30. Ovella olin klo 13.31. Aika tarkka ajoitus. Autuaaliselta tuntui heti päästä suihkuun, niin paljon oli hikeä pukannut paitaan ja muuallekin. Täällä alberguessa on edelleen se hyvä systeemi, että reput ja muu kama jätetään alas kaappiin ja huoneeseen saa viedä vain välttämättömät kamat muovikassissa.
Keskustassa kävin aterioimassa. Oli runsaasti porukkaa terassit pullollaan, kun on sunnuntai. Nyt en mennyt katsomaan sitä mistä tämä laupunki on kaikkein kuuluisin eli Picasson teos Guernica jonka hän tehnyt sisällissodan julmuuksien muistolle. Tämä kaupunki pommitettiin ihan maantasalle eräänä markkinapäivänä 1937 Hitlerin Luftvaffen toimesta. Kentaali Frankolla kun oli hyvät välit Hitlerin kanssa ja hän pyysi vähän apua, kun oli tympääntynyt Baskien jatkuvaan vastarintaan..
No, onneksi ne ajat ovat takana ja täällä eletään sopuisasti ja meillä vaeltajilla on hyvät oltavat. On kaikenlaista nähtävää ja koettavaa, tuollaisia muistojakin. Kuva teoksesta on viime vuoden tekstissä. Huomenna toden näköisesti menen siitä ohi pimeässä, ei siis uutta kuvaa.
Uuden varoittavankin kokemuksen tänään saimme. Eräs korealainen kaveri oli aamulla mennyt lähibaariin aamukahville, oli jättänyt repun ulos tuolille siksi aikaa kun kävi sisällä tekemässä tilauksen. Kun tuli takaisin ulos oli reppu kadonnut. Tarinan opetus, älä hetkeksikään jätä tavaroitasi pois silmistäsi. Mikä vaiva ja homma on hankkia kaikki uudet varusteet(onneksi nyt Bilbao on lähellä). Ei se rahallinen menetys ole, vakuutus korvaa, mutta mikä vaiva.
Nyt illasta näyttää pilvistyvän, saas nähdä saako huomenna testata uuden sadeviitan. Kerron sen sitten illalla. Siihen saakka kuulumisiin.......
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti