lauantai 24. helmikuuta 2018

Castro del Rio - Santa Cruz

10. Vaelluspäivä. 23 km



Olipa täydellinen Caminopäivä. 

Ajatella, että sai poliisilta ilmaisen majoituksen ilman että tarvitsi putkaan mennä, huh. Oli suorastaan mukava nukkua, säteilylämmitin antoi juuri riittävästi lämpöä.

Aamun kävely aloitettiin parin + asteen säässä pikku veryttelyllä viemällä avain sovittuun piiloon poliisiasemalle. Sitten etsiydyttiin ulos kaupungista. Matkalla nähtiin se kiikkustuoli jota meillä ei vielä ole. Vähän kookas oli tämä.



Aurinko nousi kivasti kun kaupunki jäi taakse, täydellinen aamun tunnelma.

Täydellinen oli myös tunnelma eilispäivästä ja illasta. Kaikki ne "caminoenkelit" ,kaikki koirat, kissat, haikarat, kaikki oliividuunarit, kaikki kanssavaeltajat, jopa kaikki poliisit, tekevät tämän Caminon. Sen tunnelman, sen ytimen, jonka tunsimme sisimmässämme eilisiltana, kun kohtasimme ensimmäiset reppuselkäiset "kanssakärsijät". Pyhiinvaellushan on ikiaikaisesti ollut kilvoittelua. Sitä tämä nyt on. Kirjaimellisesti Arja jo sanoi, että onks tässä mitään järkee. Mun vastaus oli, että aina olen maratonilla kysynyt samaa itseltäni. Silti olen aina juossut. Siksipä tässä nyt kävellään, oli järkee tai ei.

Tänään käveltiin koko päivä taas oliiviviljelmien keskellä. Ilma lämpeni nopeasti kun aurinko nousi. Sen myötä noustiin itsekin aivan upeisiin maisemiin. Maasto on kovasti muuttunut. On sellaista mukavasti kumpuilevaa oliivitarhaa, ei enää kunnon vuoria.


Puolen päivän aikoihin, noin puolimatkassa tultiin Espejo nimiseen kaupunkiin. Hiukan piti taas kiivetä, jotta löytyi kahvipaikka keskusaukiolta, läheltä kukkulalla sijaisevaa muslimiaikaista linnaa.


Kahvin kanssa saatiin herkulliset sandwich'it. Aika täydellistä.

Espejo' on olisi voinut jäädäkin, olisi albergue, ja olisi ollut karnevaalit illalla. Emme nyt kuitenkaan jääneet. Pikkukujat kukkulakaupungissa haastoivat hiukan. Aika vaikea olisi löytää ulos sokkeloista ilman maps' in apua. Emme kyllä suosittele kenenkään lähtemään tälle reitille ilman sitä. On nuo reittimerkinnät varsinkin kaupungeissa sen verran harvassa, että kokemusta ja apuvälineitä tarvitaan.

Puolen päivän jälkeen sää tuli suorastaan kesäiseksi, täydellistä sekin. Ei tuullut lainkaan, aurinko paistoi. T-paita ja lyhyet lahkeet antoivat pontta askellukseen. Täydellistä. Tunnelma kohosi taivaisiin, kun erään kosteikon lähellä kuului tuttu kurjen huuto. Täällä ne meidän kesäkurjet viettävät talven, tuumasimme. Täydellistä sekin.

Helppokulkuinen hiekkatie jatkui koko iltapäivän. Oliivitarhoissa työt jatkuivat. Moottorisahat pärisivät, oksia karsiessa, traktorit vetivät äkeitä kivisessä maastossa, ja karsituista oksista oli sytytetty roihuja antamaan savumerkkejä naapuritarhoille.



Iltapäivän evästauko vietettiin tienristeyksessä, ojanpenkalla istuen. Kengät pois, sukat pois ja paitakin pois. Aurinko antoi D- vitamiinia purkin täydeltä ja sukat kuivuivat bocadillon pituisella tauolla. Täydellistä jälleen.


Tasan klo 15.00 oltiin perillä Santa Cruz nimisessä pikkukaupungissa. Heti kaupunkiin tultaessa on tien varressa oikein hostellien keskittymä. Alberguemajoitusta kaupungissa ei ole. Useampi hostelli kyllä. Meille oli suositeltu hostellia Casa Jose. Sinne mentiin. Jo vastaanotto oli esimerkillisen ystävällistä, kylmät oluttuopit eteen tervetuliaiseksi. Johtuikohan se siitä. Täydellistä, joka tapauksessa.

Uutuuttaan hohtavaan huoneeseen majoituttiin. Siistissä, tilavassa kylppärissä lämmin suihku tuntui taivaalliselle. Täydellistä jos mikä. Eikä parempaa sen päälle voi ollakkaan kuin herkullinen menu talon viihtyisässä ravintolassa.

Masut pullollaan tehtiin pieni sightseeing kävely lauantai-iltapäivän autioittamassa kaupungissa ja sen päätteeksi osuttiin meidän heikkoon kohtaan, pastelleriaan. Suussa sulavat juustokakkupalat, cafe con leccen kera upposivat kevyesti jälkiruuan jälkiruuaksi. Samalla saatiin tuore patonki huomiseksi aamupalaksi ja evääksi. Eikö vaan olekin täydellistä.

Tästä ei Caminopäivä paljon paremmaksi voi tulla. Täydellistä meidän mielestä. Juuri tästä syystä täällä Caminolla halutaan olla.

Huomenna taas uudet kuviot. Pysykää mukana.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti