maanantai 26. helmikuuta 2018

Kaksi yötä Cordobassa

Tähän saakka on tultu


Totesimme viikon vaelluksen jälkeen kuinka sopiva matka Malagasta Lucenaan on tehtäväksi viikossa. Jos on kaksi viikkoa aikaa, on Malagasta  Cordobaan suorastaan ihanteellinen. Meidän mielestä.

Meillä meni Lucenasta tänne Cordobaan viisi päivää. Yhden niistäkin voisi vielä tinkiä, jos on hyväkuntoinen kulkija. Nimittäin Castro del Riosta on suora, merkitty reitti Cordobaan. Matkaa on 39 km, jonka hyväkuntoinen kyllä kävelee. Maastokaan ei kovin haasteellista ole. Silloin ohitetaan Espejo ja Santa Cruz.

Eli 11 päivää vaellusta, yksi päivä Cordobassa leväten ja aivan uskomattoman upeaa kaupunkia ihaillen sekä kaksi matkapäivää. Siinä oivallisen Caminon ainekset, jos on aikaa kaksi viikkoa. Cordobasta takaisin Malagaan pääsee helposti bussilla tai junalla. Busseja menee useampi päivässä suoraan lentokentälle.

Meille tämä kaksi viikkoa on ollut loistava alku pitkälle retkelle. Miniloma kesken kaiken teki oman kevennyksensä. Reitti on ollut suhteellisen helppokulkuista, muutamaa alkumatkan vuoristo-osuutta lukuunottamatta. Majapaikkoja on löytynyt kiitettävästi, tasoakin voi aika paljon valita. Alberguet ovat olleet käytettävissä yhtä lukuunottamatta. Sääkin on ollut suorastaan loistava, ollakseen helmikuuta. Sellaista hyvää suomalaista kesäsäätä. No, on aamuisin vähän viileää, koska ollaan pääasiassa vuoristossa.

Camino Mozarabe


Mozarabella siis ollaan. Äkkiseltään nimi Caminoreittinä on varmaan monelle vieras. Kuitenkin tätäkin reittiä ovat pyhiinvaeltajat kulkeneet jo pyhiinvaelluksen alkuvuosista saakka. Samaan aikaan kun kristinusko juurtui Apostoli Jaakobin myötä Espanjaan, saaden pyhiinvaelluskohteeksi Santiagon Katedraalin, oli Espanjan mantereelle alkanut muslimien valloitusretki. Se valloitus alkoi nimenomaan näiltä Malagan, Granadan ja Cordoban seuduilta. Sillloin elettiin 700 - 800 lukua.

Muslimeista huolimatta tänne jäi runsaasti kristittyjä, jotka eivät halunneet kääntyä uskonnossaan. Heitä kutsuttiin nimellä Mozarabes. Ja suorittaakseen sen aikaisen uskovaisen velvollisuuksiin kuuluvan pyhiinvaelluksen Santiagoon, he käyttivät tätä reittiä. Siitä nimi Camino Mozarabe tulee.

Cordoba


Cordoba on keskisuuri kaupunki, 327000 asukasta. Hyvin tiiviisti rakennettu, pitkä ja kapea kaistale laaksossa. Vanhakaupunki on keskellä hyvin tiiviinä kapeine, ihastuttavine kujineen. Nähtävää täällä on enemmän kuin tarpeeksi. Kaikki kaunis, vanha arkkitehtuuri on erittiäin pienellä alueella, eli helposti kävellen löydettävissä.

Jo tuhat vuotta sitten ovat aikalaiset sanoneet,ettei tätä voi sanoin kuvata, niin upeaa se on. Siihen on helppo yhtyä. Pakko tulla itse tutustumaan. Siksi en halua monia kuvia tähän laittaa. Halutessa niitä kyllä netistä löytää.

Mutta se tunnelma, sitä ei löydä netistä. Eikä sitä todella voi sanoin kuvata. Sitä kun astut sisään maailman ainutlaatuisimpaan moskeija/ katedraaliin. Elegia soi rauhallisesti, katselet käsittämättömän suurta, punavalkoista holvikaaristoa ja kaikkia lukemattomia taideteoksia seinillä, katoissa, ikkunoissa ja lattioilla. Silloin kyllä pysähtyy, haukkoo henkeä ja hieroo silmiä. Voiko tämä olla tottakaan.


Paikalle on alkujaan rakennettu kirkko jo 600 luvulla. 700 luvulla siitä tuli muslimien myötä moskeija ja sitä laajennettiin moneen otteeseen. 1200 luvulla, recoquistan aikaan siitä tuli jälleen katedraali ja on sitä ollut näihin aikoihin saakka. Itse  katedraali on rakennuskompleksin "sisällä". 

Ekumeenisuuteen kasvaneena, ottamatta kantaa eri uskontojen oikeellisuuteen, tuntuu jotenkin kummalliselta että tuollaisessa pyhätössä eivät kuitenkaan muslimit saa rukoilla. Sen ovat Espanjan hallitus ja Vatikaani kieltäneet, ainakin toistaiseksi.

Moskeija/katedraali, eli Mezqiuta, on ehdottomasti Cordoban tärkein nähtävyys. Lisäksi on suunnnaton määrä muuta. Pieniä kujia joissa koristeelliset ovet ja ikkunat lähes kilpailevat kauneudessa. On lukemattomia aukioita, joissa turistioppaat kailottavat suurille ryhmilleen tarpeellista ja tarpeetonta suihkulähteiden tarinoista ja samantien pyytävät heittämään kolikot heidän taskuunsa suihkulähteen sijaan.

Rakennustyyli, niin taloissa kuin aukioilla, on hyvin samanlaista kuin Madridissa, mutta paljon suppeammalla alueella. Kaiken kaikkiaan, näkemisen arvoinen kaupunki.


Ja kaikki tämä "Liisan Ihmemaa" on ehdottomasti yhden Caminovapaapäivän arvoista. Niin helposti koettavissa, että päivästä tulee samalla kunnollinen lepopäivä. Mieli lepää ja jalatkin saavat tarpeellista kevytliikuntaa.

Liikunnasta puheen ollen, Caminolla kilometrejä on tähän saakka kertynyt 225 km, eli 20.45 km/ päivä. Tuntuu jokseenkin kohtuulliselta ja piirun verran yli alkuperäisen suunnitelman.

Majapaikkamme Hostal Maestre, ihan lähellä kaikkea, henkii tunnelmaa, joka on läsnä tässä kaupungissa joka paikassa. Hostelli on siisti, huoneet kookkaita, hyvät sängyt, on lämmitys, tv ja hintakin vielä hyvin peregrinon kukkarolle sopiva, 28.80/ yö kahden hengen huone. Varattiin päivää ennen Booking.com kautta. Huomioitava on kuitenkin, että perjantai/ launtai ovat selvästi kalliimpia. Mehän tultiin sunnuntaina.


Huomenna Camino jatkuu. Ennustajaeukot ovat tähynneet taivaalle siihen malliin, että saattaa vähän sateisemmaksi muuttua. Eletään eteenpäin niin nähdään. 
Kanava vaikenee tältä päivältä.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti