22. Päivä. Cadalso de los Vidrios - Cebreros. 23 km

Uusi Caminoaamu valkeni puolipilvisenä, ei sadetta, ei tuulta, +7 astetta. Pitää muistaa, että Olemme nyt vuoristossa, Cadalsokin n.1000 metrissä. Toistaiseksi juuri tämä on tällä retkellä eniten yllättänyt, että tämä reitti täällä Madridin länsipuolella on näin vuoristoista. Tätä emme etukäteen arvanneet, mutta toki tämä meille kelpaa.

Ensimmäiseksi aamulla sitten laskeuduttiin parin kilometrin matka alas vehreää laaksoon. Joki kohisi ja lintujen konsertti oli valtaisa. Vasemmalla kohosi vuoristo, uskoisin noin kahteen kilometriin.

Puolimatkaan saakka oli aika runsaasti maantietä. Sitten maisema muuttui totaalisesti. ” Lääniksi” vaihtui Castilla y Leon. Ja kuin taikaiskusta pellot vaihtuivat karjatiloiksi. Asteltiin laidunmaita yhdessä lehmien, vuohien ja lampaiden kanssa. Lukuisat paimenkoirat näyttivät taitojaan lauman koossa pitämisessä.

Kaunista, kaunista, luonnonrauhaa, upeita kivimuodostelmia saatiin ihailla ja ihmetellä.

Sellaista oli koko reitin loppuosa. Muutama kaunis keskiaikainen silta ylitettiin. Sillat on rakennuttanut 1400- luvun lopulla täällä asunut silloisen Castilla y Leon kuningaskunnan kuningatar Isabel.

Viimeiset noin viisi kilometriä noustiin ja noustiin. Cebreros sijaitsee myös korkealla vuoren rinteellä. Aivan viime metreillä alkoi vielä sataa peregrinon kiusaksi, niin kovaa kuitenkin, että piti kaivaa ponchot ylle.

Kello oli ehtinyt jo kolmeen, joten asteltiin suoraan keskusaukiolle baariin aterioimaan. Sitten vasta alettiin selvittää missä nukutaan. Täällä on privado albergue. Sen numerossa ei vastattu. On myös kaksi hotellia. Ensimmäinen oli täynnä.

Viimeinen kortti, toinen hotelli. Sinne käveltiin. Huone löytyi. Ja taas peregrinohinta oli reilusti alle booking.com’in,