5. Päivä. Yecla - Montealegre del Castillo. 27 km

Hiilijalanjälki jää nuohoojalta.  Meiltä jää kanssa jalanjälkiä, ja monta jääkin. Hiiltä vähemmän. Tänään kyllä jätettiin vähän hiilijalanjälkiä, kun suosiolla ajettiin osan matkaa taxilla. Sen näkee naamasta...,... jne, että on pakko hieman helpottaa, ettei päivittäiset etapit käy liian raskaiksi.

Taksi tiesi hyvän paikan reitillä. Sanoi, että on usein kuskannut peregrinoja sinne. Paikka on historiallisesti merkitävä. Casas de Almansa, Seudulla on jalanjälkiä monelta historialliselta aikakaudelta.
.
Kaivauksissa on löytyny esineitä 500-400 ekr. ajalta. Sitten on tiedossa, että reitti on ollut tärkeä”valtatie” rooman ajan kulketuksille, kuin myös se, että Puunilaissotien aikaan Hannibal hyökkäsi roomalaisia vastaa norsuieen juuri täällä. Lisäksi juuri tämä paikka oli merkittävä keskus muslimivallan aikana. Paikalla on vuori, jonka nimikin on Monte Arabi. Siellä on ollut runsaasti luola- asutusta.

Samalla siirryttiin Castilla la Mancha maakuntaan. Ja kuin käskystä viljapellot muuttuivat valtaviksi viinitiloiksi. Viiniviljelyjä on silmänkantamattomiin, eikä juurikaan muuta. Maisema myös tasaantuu päivä paivältä.

Vuosi sitten kuljimme tästä junalla. Junan ikkunasta maisema näytti kuivalta ja karulta. Näin patikkaperspektiivistä tämä on ihan muuta. On kaunista, vehreää ja on elämää. On maalaisasutusta kissoineen, koirineen, kukkoineen ja kanoineen. Joka talosta kyllä haukut saa, ja aasit huutelevat toisilleen... heh, heh....

Taas tänään oli reittimerkinnöissä haastetta. Nuolia oli suuntaan jos toiseenkin. Kerran lähdettiin nuolien opastamana pikkutielle. Pian tuli mies traktorilla ja pysähtyi juttelemaan. Minnes olette menossa, kysyi. Ei Santiagon Camino mene tästä. Selitti, että ollaan Camino Real reitillä, joka menee Cartagenasta Madridiin.

No onneksi maps’in avulla löydettiin takaisin oikealle tielle. Oli toki sielläkin nuolia kohti oikeaa kylää.

Montealegre’en kun tultiin niin heti toisella kadulla ajuntamienton auto pysähtyi jututtamaan outoja kulkijoita. Neuvoi missä on kunnantoimisto, jossa hoidettiin kirjautuminen. Sieltä toinen kunnan työmies toi meidät autolla alberguelle.

Ihan perus albergue, mutta ei keittiötä. Sen sijaan hyvä ravintola aivan vieressa, ja yöpyminen ei maksa mitään. Tasoittaa vähän budjettia, kun hostelliasuminen ollut aavistuksen kalliimpaa kuin normaalisti caminoilla.

Pienessä kaupungissa on aivan suhtettomam suuri kirkko, omistettu Santiago Apostol’ille. Pääsiäisen läheisyyden ansiosta kirkkojen ovet ovat avoinna ja sisällä kaikki pääsiäisviikolla kannettava aineisto on valmiusasemissa. Viivähdimme temppelissä tovin, sytyttäen kynttilät läheisiä muistaen.