11. Päivä. Minaya - El Provencio 23 km

Eilen illalla ukkonen jyristeli majapaikan yllä tunteja. Sähköt vilkkuivat ja rakeet ropisivat kattoon. Aamulla ukko oli rauhoittunut. Aamupalaksi oli tänään enemmän kanamunapohjaista. Ostettiin illalla pienen pienestä, kylän ainoasta, kaupasta tusina munia. Pienempää pakettia ei ollut. Normaalia jogurttia tai Arroz con lecheä ei myöskään ollut. Tuo Arroz con leche on ollut mieluinen. Tuhti kunnon riisipuuro, jossa on kanelia niin kuin meille tutussa joulupuurossa. Täällä Espanjassa se on hyvin tavallinen jälkiruoka.

Majapaikka oli aivan kaupungin laidalla ja oikeastaan heti oltiin maalaistiellä. Aikaa myöten tuuli jälleen yltyi. Vaikka oli puffia ja pipoa päässä, niin silti tuntui, että nyt jo ajatuksetkin katosivat tuulen puhaltaessa pääkopan läpi. No, tulee tilaa uusille ajatuksille.

Kyllä näillä avoimilla, tavallaan yksitoikkoisilla pelto-osuuksilla ajatuksia mieleen tulee. Sitä enemmän mitä vähemmän on katseltavaa. Onneksi meitä on nyt kaksi, niin voimme vielä vaihtaakin mieleentulevia mietteitä.

Ajatuksia tulee ihan kaikesta, jopa vaaleista. Täällä Espanjassakin on parlamenttivaalit lähellä, 28.4. Eihän niitä vaaleja täällä tien päällä maaseudulla huomaa. Iltaisin TV on ennusteita täynnä. Onneksi Suomen vaalit ovat kaukana täältä, niihin ei nyt tarvitse ajatusaikaa käyttää.

Jos ei muuta katseltavaa ollut niin ihailtiin erilaisia pilvimuodostelmia.

Päivän etappi kulki läpi laajojen viljelysmaiden. Arvuuteltiin viljeltäviä kasveja.

Rypsi ainakin tunnistettiin, kun oli jo nyt kukassa. Paljon oli sipulia, purjoa ja hernettä. Lisäksi runsas määrä kasveja joita ei meidän kasvitieteen opinnoilla tunnistanut. Viinipensas toki oli se yleisin kasvatettava.

Sen sijaan ainoatakaan karjatilaa ei etapilla ollut.

Aika pitkältä etappi tuntui, oli ehkä pidempi kuin km osoittavat. Oli yksi ”sakkokierros” suuren maatilan kastelujärjestelmän uudelleen organisoinnin takia.

Huominen majoitus näyttää nyt vielä epävarmalle. Saas nähdä minne tie vie......