10. Päivä. Castro del Rio. - Espejo. 9 km

Eilen illalla oli aika ennakoida Cordobaan saapumista. Ei muuten, mutta kun on viikonloppu. Alkuperäisessä suunnitelmassa oli suunniteltu kaksi yötä Cordobassa. Meille olisi osunut lauantai-sunnuntai.

No, katsottiin hintoja. Lauantai, samoin kuin perjantai ovat tasan tupla hintaisia sunnuntaihin verrattuna. Päätös oli, että pidetään se ”vapaapäivä” jo tänään. Kävellään vain sellainen pieni aamukävely, 9 kilometriä. Siten siirtyy Cordobaan saapuminen sunnuntaille.

Kaikessa rauhassa nautittiin kiireettömästä aamusta alberguella ja vasta tasan kahdeksalta lähdettiin valoisalle kadulle. Poliisiaseman kautta, avain piti viedä, helppoa reittiä ulos kaupungista.

Taas oli pari kilometriä isomman tien vartta, ennen kuin siirryttiin hiekkatielle. Ei aikaakaan kun Espejon kaupunki kohosi edessä korkeana kukkulana. Kiivettiin ylös keskusaukiolle kahville. Saatiin opastus, missä on albergue ja mistä avain saadaan.

Ei ehditty edes poliisilaitokselle, kun eräässä kadunkulmassa seisoi konstaapeli tuttujen kanssa jutellen. Kävipä tuuri, kaverilla oli autossa avain alberguelle ja kädessä kännykkä jolla otti kuvan minun passista. Opasti reitin alberguelle,  mistä saa lämpimän veden päälle, sekä mihin avain aamulla jätetään. Lopuksi sanoi vielä, että jos halutaan leimat, niin tulkaa iltapäivällä kamarille.

Kyllä tällainen lepopäivästä käy. Päivä on vasta puolessa ja on majoituttu ja käyty suihkussa. Nyt vain oleillaan, käydään markkinoilla, näyttää olevan sellainen päivä tässä kylässä, sekä muuten tutustutaan kaupunkiin, josta viime kerralla vain kävelimme läpi.

Hyvä, edullinen ruokapaikka löytyi aivan läheltä, ja mikäs oli kulkijan lepuutella jo huikan siipeensä saaneita jäseniään aivan alberguen kohdalla olevan puiston nurmikolla +30 asteisessa auringossa. Siis varjolämpötila +30. Hauskuutimme siinä itseämme katselemalla netistä, että Helsingissä +2 ja. Sataa räntää.

Albergue täällä on uudehko. Siistit paikat, kuusi petiä, ei kerrossänkyjä. Tilava wc/suihku. Keittiössä on astioita, on mikro, on kaasuliesi, tosin ei kaasupulloa ainakaan nyt. On jääkaappi/ pakastin ja tilava oleskelutila.

Kauppakin kaupungissa on.  Mutta on kyllä niin piilossa keskellä kaupunkia, että sinne ei löydä kuin eksymällä. Ainakin neljältä paikalliselta piti kysyä, ennen kuin löydettiin.

Tällaista tämä on elämä Caminolla. Uudet seikkailut taas huomenna.............