lauantai 19. lokakuuta 2019

25. Päivä. Merida. - Torremejia. 15 km

Ennustettiin eilen, että tulee mielenkiintoinen päivä. Ja se siitä todella tuli. Aamupalalle mentiin lähimpään baariin. Camarera ei antanut meidän istua sisällä, käski ulos, tarkoitti terassille. Kiitos ja näkemiin. Mentiin seuraavaan baariin.

Komeaa Meridan roomalaisaikaista siltaa pitkin lähdettiin astelemaan. Suunnistaminen vasten reittiä oli helppoa. Itse asiassa oli jopa vihreät nuolet opastamassa. Aikansa käveltiin kivikkoista maalaistietä. Viiniviljelmiä oli runsaasti tien varrella. Maistuivat.


Ennustettu sade tuli vähän etuajassa. Paljon ei satanut, sellaista pientä tihkua. Parin tunnin kävelyn jälkeen alkoi tulla porukkaa vastaan. Yhteensä kuusi laskettiin.

Reippain askelin edettiin tihkusateessa, evästaukokin pidettiin. Siitä kun jatkettiin, tuli vastaan vuohilauma paimenen perässä.


Juttutuokio pidettiin, sitten taas eteen päin. Hyvää, tasaista peltotietä aina Torremejia’n laidalle asti. Kohta oltiin jo alberguen ovella. Ovella oli lappu...... suljettu remontin takia.

Mitä ihmettä?????? Hetki mietittiin. Lähdettiin etsimään baaria. Sellainen löytyi, baari Millenium. Sillä on myös hostellihuoneita. Kysyttiin????? Neljän hengen huone sata euroa. Oho.

Alettiin katsella muita vaihtoehtoja. Seuraava kaupunki, vähän poissa reitiltä. Ei albergueta, muutama hotelli ja 15 km matkaa. Huomisen etapin kaupungissa on useampi albergue, matkaa 27 km. Bussi????. Taksi????? Ei hyvältä näytä.

Istuttiin kahvikupin ääressä ja ihmeteltiin. Yks’kaks välähti, vastapäätä oli toinen baari. Minäpä käyn kysymässä, olisko niillä huoneita.....

Si, si, albergue es mio. Sanoi mies. Kyllä löytyy huone neljälle. Siellä on vain pientä remonttia, jos ei se haittaa. No, ei varmasti.

Tuli avaamaan oven. Äkkiä heitettiin reput sisälle ja kiiruhdettiin Dia-Markettiin, joka oli juuri menossa kiinni klo 14.00, eikä avaudu enää illalla, kun on lauantai.

Ostokset alberguelle, sitten baarille menulle. Hyvä menu saatiinkin. Maksettiin, sitten aamulla aamupalalle, se kuuluu hintaan, sanoi isäntä. Kysyin, mihin aikaan, kun olemme aikaisia. Noo, miten aikaisia? Jo kuudelta lähdetään. Noo, mutta sehän sopii, me avaamme klo 5.25. Sanoi isäntä.

Asioilla on tapana järjestyä....... usein on saatu se huomata. Niin nytkin. Esimerkillistä palvelua oli tämä, kun vastakohtana oli se aamuinen täti, joka ajoi maksavan asiakkaansa kirjaimellisesti ulos.

Aterioinnin jälkeen palattiin alberguelle. Sinne oli tullut jo runsaasti lisää porukkaa. Remottimiehet oli poissa ja sähköt taas päällä. Ilmalämpöpumppujen asennus oli remontin aiheena.

Loppu hyvin, kaikki hyvin, niin kävi tänään vastarannan kiiskeille. Pienistä vastoinkäymisistä ei kannata caminolla hermostua. Kuppi kahvia eteen ja mietintämyssy päähän, niin kaikki järjestyy.

Nukutaan yön yli ja palataan huomenna vastarannalle..........

1 kommentti:

  1. Harmi, että Torremejian albergue oli kiinni. Minusta se oli yksi Platan hienoimpia paikkoja. Se oli tehty museon yhteyteen, hienoa kivipintaa ja lasia lattiat. Ja ystävällinen hospetalero järjesti minulle taksin, kun olin niin huonossa hapessa.

    VastaaPoista