33. Päivä. Castilblanco de los Arroyos - Guillena. 18 km

Toistakymmentä kenkäparia oli illalla Castilblancon kunnallisen alberguen kenkätelineessä. Yö sujui yllättävänkin hiljaisesti, ei siis kovinkaan monta kuorsaajaa. Ovet ei ihme kyllä narisseet, ja suurehkossa nukkumatilasa ilmaa riitti. Sakeusaste vaihteli.

Yllättävää oli sekin, että porukka oli keskimäärin melko nuorta. Meidän joukkue nosti selvästi keski-ikää.

Kelloja oli joku yöllä siirtänyt, tai ainakin viisareita. Saatiin siis toipua yksi tunti lisää eilisen retkestä. Hyvin nukkujat käyttivät ylimääräisen tunnin. Vasta vähän ennen seitsemää alkoivat ensimmäiset hiippailla aamupesuillensa.

Pienessä keittiössä alkoikin jo olla hässäkkää, kun heräilevät lähtijät yrittivät saada aamupalansa kaikki yhtä aikaa ja päästä nopeasti liikkeelle. Kaikilla muilla on siis se pitkä päivä edessä, paitsi meidän joukkueella. Ei siis mitään kiirettä pidetty.

Oli mukava löysäillä lähtemisen kanssa. Yleensähän me ollaan turhankin tunnollisesti lähteneet aikaisin liikkeelle. Nyt kun aurinkokin oli noussut tuntia aikaisemmin, tuntui jopa oudolta lähteä niin valoisaan, siis klo kahdeksan, jolloin alberguesta pitää lähteä.

Eikä sittenkään vielä lähdetty, vaan mentiin Tito’n baariin kahville. Siis tämä Tito’n baari on se lähin, jossa eilen menu maksoi 8€/hengeltä.

No, niin, lopulta sitten tien päälle. Tämän päivän etappi oli taas mukavaa käveltävää. Parempaa ja välillä vähän kivisempää, mutta maasto-osuutta kaiken aikaa. Pyöräilijöitä oli liikkeellä runsaasti. Myös muutama hurjapää moottoripyörällä. Sunnuntai kun on, niin tietenkin myös metsästäjiä.

Sen sijaan se mitä ounasteltiin ei toteutunut. Tuli ainoastaan kolme peregrinoa. Kumma juttu. Olisi luullut että lauantaina olisi lähtenyt suurempi joukko Sevillasta.

Mitäpä siitä. Se on täysin sattumaa, kuinka monta innokasta laittaa repun selkäänsä minäkin päivänä. Usein vain käy niin, että juuri viikonlopun päivinä lähtee ne suurimmat joukot.

Noo, me kuitenkin käveltiin. Ja nautittiin sunnuntai päivän tunnelmasta ja aivan täydellisestä kävelyilmasta. Lämpeni iltapäivää kohti. Perille kun tultiin Guillena’an, asteltiin suoraan kirkon vierellä olevaan baariin. Mittari näytti jo +32 astetta ja ai että huurteinen oli paikallaan.

Olisi kirkossa ollut messu meneillään, mutta ei toden totta ollut asiaa sisään niin hikisenä. Ulos sentään saarna kuului.

Klo 14.00 päästiin sisään taas varattuun majapaikkaan. Albergue La Luz on nimi. On lähes ensimmäinen talo kun tullaan Sevillasta päin. Yksityinen, siisti ja omistaja, rouva Pilar aivan fantastinen persoona.

Äkkiä käytiin suihkussa, sitten pika pikaa Pilar’in suosittelemaan paikkaan loistavalle menu’lle. Bar Frances on nimi ja menu’ n hinta sunnuntainakin 7€/ henkilö.

Paremmassa paikassa ei tämän Caminon viimeistä iltaa voisi viettää, kuin tämän alberguen upealla kattoterassilla lämpötilan ollessa kutakuinkin siedettävissä lukemissa. + 35-36 astetta.

Harmi vaan, että tämä loppuu huomenna.......... tämä Camino.