25. 9. 2017 Voit jättää Caminon, mutta Camino ei jätä sinua.
Niinhän siinä kävi. Ei jättänyt meitäkään. Kesän yli kituuteltiin kotimaassa, runsaita treenilenkkejä tallustellen ja niillä uutta retkeä suunnitellen. Monta kertaa oli mekin sitä mietitty, että mikä siinä Caminossa niin koukuttaa, onko se se täydellinen sulkeutuminen toisenlaiseen maailmaan, vai onko se se, että tavallaan koko muu maailma on siellä toisten kanssavaeltajien muodossa, vai onko se jotain henkistä, tai hengellistä erakoitumista. Ei meillä vieläkään ole siihen selitystä ja tuskin tulee koskaan olemaankaan.
Lentoliput oli hankittu jo keväällä. Niillä oli määrä lentää Helsingistä Bilbaoon 25. syyskuuta 2017.
Liput oli ostettu myös ensimmäisellä Caminollamme mukana olleille Helenalle ja Matille, mutta heille kertyi kesän aikana niin suuria esteitä, että heidän oli pakko perua mukaan lähteminen. Ymmärsimme hyvin, että asiat pitää laittaa tärkeysjärjestykseen. Ja Caminolle voi aina lähteä milloin tahansa, kunhan muut asiat ovat niin sanotusti kunnossa.
Edellisellä Caminollamme Portugalissa olimme suunnitelleet, millä tavoin saisimme kevennettyä reppujemme painoa. Kovin paljon siihen ei mahdollisuuksia ollut, koska oli kuitenkin syksyaika ja Caminomme loppupää tulisi olemaan pitkällä marraskuun puolella. Merkittävin uutuus oli makuupussit. Ostimme kesällä Halti Micropac untuvapussit, joiden paino on vain 400 grammaa, eli noin puolet vanhoista pusseistamme. Molemmilla oli ehkä yksi paita vähemmän, ei enempää. Muuta uutta olivat sadeviitat, jotka ostettiin Tokmannilta 3 eurolla kpl. Olivat hyvin kevyttä materiaalia, kuitenkin selvästi erilaista kuin ns. kertakäyttösadetakit. Ja vielä oli uutena kesällä vihdoin löydetty uppokuumennin/vedenkeitin sekä sitä varten 1,5 litran Trangia-kattila.
Kummallakin oli uudet olkalaukut, vähän pienemmät kuin entiset, siinä toivossa, että niihin mahtuisi vähemmän kannettavaa. Otimme kuitenkin mukaan jo aikaisemmin hankitun Cicerone'n opaskirjan The Northern Caminos. Ja sehän oli painava opus. Siihen oli tehty sen verran muistiinpanoja, ettemme tohtineet jättää sitä kotiin, vaikka aioimme käyttää hyviä nettioppaita, kuten Gronze.com'ia ja muitakin. Suunnistamista varten oli ladattu kännykkään Maps.me kartat ja niiden päälle netistä löytynyt reitti Camino Norte/Primitivolle.
Molempien reput painoivat kotona noin 6,5 kiloa, eli ei sitä painoa sitten saatu vähennettyä oikeastaan lainkaan.
Näillä varusteilla sitten lensimme kahdestaan Barcelonan kautta Bilbaoon. Tutustuimme kahden päivän ajan kaupunkiin ja sitten matkustimme linja-autolla Irun'iin, jossa yövyimme Pension Bidasoa'ssa sekä haimme aloitusleimat kunnallisesta alberguesta, kun kirkko ei ollut avoinna enää iltapäivällä. Samalla tapasimme muutamia kanssavaeltajia, esimerkiksi sveitsiläisen tytön, joka oli aloittanut Caminonsa Genevestä. Alberguessa oli 7 peregrinoa, eli ei kovin runsaasti. Caminomme Norte osuuden aloitimme sitten aamulla torstaina 28.syyskuuta 2017.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti