Jälkipyykki

10.5  2017  Ei paljon pestävää

Ensimmäiseksi täytyy todeta, että saimme Camino Portugueselta paljon enemmän kuin osasimme odottaa. Erityisesti alkumatkan Lissabon - Porto osuudesta olivat ennakko-odotukset aika vaatimattomat runsaista negatiivisista verkkokeskusteluista johtuen.

Meidän mielestämme reittiosuus oli mielenkiintoinen, helppo kävellä, eikä majapaikkojen saamisessa ollut pienimpiäkään vaikeuksia. Loppuosuus Portosta Santiagoon oli hyvin erilainen, osaksi siksi, että valitsimme rannikkoreitin, sekä osaksi siksi, että sillä osuudella on vaeltajia moninkertainen määrä alkumatkaan verrattuna, myös rannikkoreitillä.

Seuraavaksi on pakko sanoa, että vaikka olimme jo neljännellä Caminollamme, niin repuissa oli edelleen liikaa painoa. Tahtoo sanoa, että oli liian paljon sellaisia varusteita, jotka olisi pitänyt jättää kotiin. Siis, kauan näyttää kestävän, ennen kuin oppii oikeat varusteet.

Jatkossa pitää ehdottomasti lähteä siitä liikkeelle, että ei mitään varusteita oteta sillä mielellä, että tuota tai tuota voi tarvita. Siitä pitää lähteä, että vain sitä otetaan mitä ilman ei tule toimeen.

Pitää muistaa se, että jos sitten jotain tarvitsee, mitä ei ole mukana, sen saa Espanjassakin kaupasta.

Varusteista:

Kengät: tärkeimmät varusteet. Molemmilla oli Salomon Wings Access GTX maastojuoksukengät. Arjalla uudet, itselläni vanhat, toisella reissulla. Arjankin kengät olivat miesten mallia. Silti niillä oli kävelty "sisään" liian vähän. Se sai aikaan sen, että vaikka varmuuden vuoksi pikkuvarpaat oli teipattu, tuli toisen pikkuvarpaan päähän pieni rakon poikanen, ennen kuin kengät alkoivat "istua" jalkoihin.

Itselläni ei yhtään rakkoa tullut. Sen sijaan loppumatkasta, erityisesti sateisina päivinä kenkien Salomon mallinen lukkonauhoitus alkoi pettää ja sain kiristellä nauhoitusta yhtenään.

Sukat: molemmat käytimme hyväksi kokemaamme "tuplasukka" systeemiä. Alimpana tavalliset nilkkapituiset silkkinailon sukat ja päällimmäisenä ohuet juoksusukat. Tähän on vielä hyvä todeta, että jokaisella eväs- tai kahvitauolla otimme aina kengät pois jalasta.

Housut: Meillä molemmilla oli kahdet pitkät housut. Toiset oli liikaa. Katkolahjehousuilla olisi yksin pärjännyt ja niitä 99 prosenttisesti käytimme. Jatkossa tulee mukaan varahousuiksi ainoastaan kevyet, ohuet juoksuhousut, jos niitäkään. Yleinen havainto oli, että suurin osa naisista käytti teknisiä juoksuhousuja kävellessään. Niitä on nykyisin hyvin kauniitakin. Sadesäällä näkyi sellaisia myös muutamilla miehillä.

Paidat: Molemmilla oli pitkähihaiset urheilupaidat turhaan. Niitä ei tarvittu kertaakaan. Tavalliset tekniset t- paidat riittivät. Iltoja varten oli toki lyhythihaiset kaulukselliset t-paidat ja viileämpiä iltoja varten fleecet. Arjalla oli yöasu. Itselläni oli  lyhyet yöhousut, mutta paitana käytin yöllä aina seuraavana päivänä käytettävää t-paitaa. Arjan paidanvaihto-operaatiosta kerroinkin tuolla tekstiosuudessa.

Alusasut: alusvaatteita oli sopivasti. Aina puhtaat housut aamuksi. Lisäksi oli molemmilla merinovillaiset alusasut. Niitä jouduimme muutaman kerran öisin ja useamman kerran aamuisin käyttämään. Ilmankin olisi toimeen tullut, mutta siinä ja siinä olisiko. Paljon muuta jättäisin ensiksi pois.

Hatut: molemmilla oli lierimalliset lätsät.

Käsineet: oli mukana. Arja käytti, minä en kertaakaan. Se taas johtui siitä, että Arjalla oli sauvat, minulla ei. Ostimme sauvat Lissabonista. Arjalle niistä oli paljon hyötyä. Tasoitti vähän meidän kuntoeroa, kun minulla ei ollut. Muutaman kerran jouduin kyllä lainaamaan toista - koirien hätistämiseen.

Reput: Quechua-merkkiset reput toimivat edelleen hyvin. Arjalla 30 litrainen ja minulla 40litrainen. Veden kuljetukseen käytimme taas repun sisällä kuljetettavia säiliöitä, joista tulee letku ulos repun kulmasta. Ne ovat toimineet loistavasti. Monesti kävi oikein sääliksi niitä, joilla oli vesipullot repun ulkopuolella kuumassa auringon paisteessa.. Repun sisällä vesi pysyy yllättävän viileänä.

Makuupussit: olivat siis mukana. Ehkä just, just olisi ilmankin tullut toimeen. mutta on se vaan niin mukava alberguessa sujuttautua omaan pussiin nukkumaan.

Olkalaukut: oli molemmilla kännyköiden, paperien ym. pikkutavaran kuljetukseen.

Otsalamput: olivat tarpeelliset Espanjan puolella aikaisin aamulla liikkeelle lähtiessä. Myös öisin alberguessa olivat hyvät olemassa.

Vähän tilastoa:

Caminoomme kului aikaa 39 päivää. Siinä on mukana 5 "vapaapäivää".
Kävelyä tuli reitillä kaikkiaan 677 kilometriä. Lisäksi erinäisiä kilometrejä ns. kaupunkikävelyä.
Kun reittikilometrit jakaa päivillä joina käveltiin niin keskiarvoksi tulee 20 km/ päivä.

Majoituimme 20 kertaa albergueissa ja loput hostelleissa sekä hotelleissa.

Kustannuksista emme pitäneet tarkkaa kirjaa, mutta karkeasti laskettuna reissu vei matkoineen noin 3000 euroa kahdelta hengeltä.

Vielä matkustamisesta:
Lensimme Lissaboniin TAP:n suoralla lennolla, joka oli hieman kalliimpi kuin ns. halpalennot. Maksoi 159eur/henkilö.
Paluulento oli Madridista Norwegianilla 65eur/henkilö.
Santiagosta Madridiin matkustimme junalla. Se maksoi 37.50/henkilö.

Tällaisilta nämä kulkijat näyttivät varusteineen:

Kiitämme kaikkia lukijoita mielenkiinnosta. Seuraava Caminomme on odottamassa jo tulevan syyskuun loppupuolella. Silloin on seikkailun kohteena Camino del Norte/ Primitivo.

                                                                         Kiitos

                                                                Arja  ja  Kimmo