Reitti LaHabasta eteen päin oli yhtä suoraa peltotietä. Ei paljon valoja tarvittu, kirkas kuutamo riitti ja edessä vilkkuivat jo Don Benito kaupungin valot. Sinne oli matkaa kuusi kilometriä.
Heti ensimmäiseksi kaupunkiin tultaessa poliisiauto tervehti tulijoita torvea soittamalla. On tainnut sana kiiriä poliisijoukoissa suomalaisista ” tytöistä” jotka tässä eräänä päivänä niin kehuivat kivoja, palvelualttiita nuoria koppalakkeja.
Tällä reitillä ollaan niin paljon poliisien kanssa tekemisissä, että ei ihmekään että tutuiksi tulevat. Eikä täällä läheskään joka päivä ole näin suurta porukkaa liikkeellä.
Don Benitossa pidettiin kahvitauko. Siitä jatkettiin ensin katuja pitkin melko kauan, sitten aika vilkkaan maantien laitaa pari kilometriä.
Viimeiset kilometrit kohti Medellinin kaupunkia saatiin taas kävellä peltotietä pitkin. Tien varrelta saatiin mukavat välipalat villeistä viinirypälepuskista. Osa rypäleistä oli jo alkanut kuivua rusinoiksi. Mahtavan hyviä sekä rypäleinä että rusinoina. Luumujakin löytyi.
Medellin oli toinen kaupunki päivän etapilla. Kaunista kaupunkia hallitsee komea linna lähivuorella. Vuorella on myös kaksi kirkkoa ja roomalaisaikainen teatteri. Ulos kaupungista kuljetaan komeaa keskiaikaista siltaa pitkin. Sillan vierellä on myös roomalaisaikaisen sillan pilarit nähtävillä.
Vielä oli yhdeksän pitkää kilometriä edessä ennen kuin oltiin perillä Santa Amalia’ssa. Kaupunkiin tultaessa on ympärillä laajat pellot, joissa on viljelty tomaattia. On näet suunnaton ketshuppitehdas polun varrella. Ihmeteltiin myös useassa paikassa, miten oli maissit korjattu siten että tähkä oli jäänyt pellolle ja vain jyvät ”kuorittu” pois. Yleensähän maissi korjataan koko tähkänä.
Kaupunki vaikuttaa hyvin vauraalta. Ympärillä on runsaasti suuria tehtaita. Juuri kaupunkiin tultaessa on kaupunkilaisille laaja, kaunis picnik alue tekojärvineen ja saarineen.
Santa Amaliassa saatiin huoneet Hostel Fuente de la Magdalena’sta peregrino alennuksella. Saman omistajan ravintolassa, keskusaukion toisella kulmalla saatiin loistava menu 8€/ henkilö hintaan. Nappivalinnaksi osoittautui primeroksi jokaisen valitsema Paella Marisco. Ei kyllä ikinä olla niin hyvin tehtyä Paellaa syöty. Ja meren herkkuja oli jokaisen lautasella enemmän kuin tarpeeksi.
Aterian jälkeen ei yksikään porukasta voinut vastustaa hetekan kutsua. Vahva kahvi herätti horroksesta sen verran, että jaksettiin kävellä hieman etäämmällä olevalle kaupalle hankkimaan eväs täydennyksiä.
Tällaista täällä tänään.......... huomenna....,,,. kai taas kävellään.....,,,,,,
Mielenkiintoisen kirjoituksen lopuksi tulee aina hauska loppukaneetti, kuten kymppi uutisissa. Sitä aina odotan.
VastaaPoista