Suurempaa riehaa me ei tarvittu viimeiselle illalle, kuin paikallisten mekkalointi Tv’n äärellä Sevillan voittaessa jalkapallo-ottelunsa. Pelin jälkeen hiivittiin hiljaa yöpuulle. Hyvät unet nukuttiin jokainen.
Majoituksen hintaan kuulunut aamupala oli kelpo sellainen. Jo 6.30 otettiin ensi askeleet lämpimässä aamussa. Sevillaan päin tultaessa on noin puolet matkasta lievästi sanottuna tylsää, tasaista, viivasuoraa hiekkatietä. Mitään ei menetä, vaikka pimeässä kävelee.
Hiekkatie kun loppuu, niin tullaan Santiponce kaupunkiin. Siellä juotiin välikahvit. Siitä eteen päin reitti kulkee jo oikeastaan koko ajan Camas nimisen esikaupungin katuja.
Kadulla on kuumaa, sanotaan laulussa. Niin tosiaan on näillä Sevillan seuduilla. Tänään onneksi jonkinlainen harso lievensi pahinta kuumuutta. Juuri kun olimme tulossa keskustaan saimme iloisen vastaanoton noin parin sadan koululaisen joukolta, olivat opettajineen ”retkellä” caminohengessä. Opettajilla oli kaikilla caminopaidat päällä. Nuoret taputtivat ja hurrasivat meille hikisille vastaantulijoille.
Kello kaksitoista se sitten loppui. Tämän caminon käveleminen. Suoraan tultiin Sevillan linja-autoasemalle. Ostettiin liput huomiseksi Malagaan. Siitä jatkettiin majapaikan toimistolle ja päästiin heti suoraan majoittumaan.
Hieno kämppä oli varattu vähän umpimähkään. Central Suites vuokraa tavallisia huoneistoja edullisesti ja tämä Triana kaupunginosassa oleva on kyllä luxus tasoa. Kuvassa talo ulkoa päin.
Jokainen Camino päättyy aikanansa. Tänään oli tämän vuoro. Kävelty on 689 kilometriä hyvin vaihtelevia espanjalaisia teitä ja polkuja. 33 päivää käveltiin ja yksi täysi lepopäivä pidettiin.
Tänä iltana rentoudutaan ja nautitaan Sevillan nähtävyyksistä. Yritämme lähipäivinä saada aikaan jonkinlaisen yhteenvedon koko retkestä.
Joka tapauksessa jo nyt suuri kiitos mukana olleille lukijoille. Teitä oli jälleen runsaasti. Kiitos myös kommentoineille, niitäkin on aina kiva saada. Valitettavasti niihin vastaaminen jotenkin ei toimi tässä blogiohjelmassa. Kiitos vielä kerran.
Sevilla vaikenee illanviettoon......,,,,.,
Olen seurannut matkaanne joka päivä. Illan odotettu hetki istahtaa koneen ääreen ja palata Caminolle. Mielenkiintoinen matka, kuumuus yllätti, ollaanhan lokakuussa, mutta tietty olette etelä-Espanjassa! Vaiakutti kuljettavalta reitiltä. Kiva, että saitte jakaa matkan ystävienne kanssa. Kiitos jakamisesta. Buen Camino del Vita.
VastaaPoista