Päivä 13. Moclin - Alcala La Real 22 km

 Nukuttiin pitkään. Aamupala alberguen hyvässä keittiössä kaikessa rauhassa. Vasta 8,30 astuttiin ulos viileään aamuun.

Moclin jäi taakse. Heti alamäen alkaessa muutama vuorikauris katseli meitä korkealta tähystys paikaltaan. 

Yksi kotka lensi edestämme. Eilen niitä nähtiin enemmänkin. Lintuja näin syksyllä näkee harvemmin, mutta siellä missä on villikaneja on kotkiakin. Ja villikaneja on paljon.

Mahtavia vuori muodostelmia oli edelleen. Reittiprofiili kuvassa kertoo, miten tänään kiivettiin ja lasketeltiin.

Matkan varrella oli parikin levähdyspaikkaa vesipisteineen. Espanjassa on sellainen yleisohje, että vesi on juomakelpoista, jos sitä ei ole erikseen tällaisella kyltillä kelvottomaksi määrätty.

Päivän kuntotesti oli sitten noin päivän etapin puolimatkassa. Testin suorittaminen palkittiin kahvitauolla Ermita Nueva kylässä. Kahvilan ovelta saatiin viimeinen silmäys Sierra Nevadan lumisiin huippuihin.

Ermita Nueva tarkoittaa suomeksi Uusi Kappeli.

No, olihan se kappeli uusi. Kylä nimineen on kyllä ollut tällä paikalla iät ja ajat. Mistä lie nimi aikoinaan tullut.

Ermita Nuevan jälkeen maisema muuttui aika oleellisesti. Vuoret tasaantuivat kumpuileviksi oliivitarhoiksi. Tarhurit työntekijöineen ovat tähän aikaan vuodesta kiireisiä. Oliiveja korjataan. Kuka milläkin menetelmällä. Sen jälkeen vanhentuneet oksat korjataan pois ja poltetaan nuotioilla.

Uusi juttu meille olivat tällä seudulla runsaina viljelty kasvi, jota emme meidän kasvitieteellisten opintojen tässä vaiheessa tunnistaneet. Kasvi on kellastumassa ja siinä on pieniä punaisia marjoja. Ja tuoksu on huumaava kosmetiikan tuoksu. Todella kuin hyvä hajuvesi.

Aika uupuneita aloimme olla, kun viimein puoli viiden maissa astelimme Alcala La Real kaupunkiin. 

Tätäkin kaupunkia hallitsee vuorelta upea linna. Kaupunki on kookas kerrostaloineen kaikkineen. Asukkaita on noin 22000. Kirkkoja näyttää olevan vähän joka korttelissa. Myös kaksi toimivaa luostaria löytyy.

Katukuvassa näkyy yllättävän runsaasti mustia. Ovat todennäköisesti töissä oliivi viljelmillä.

Meillä on täälläkin oivallinen majapaikka. Casa Marisa on nimi. On hyvin varusteltu keittiö. Lämmin vesi. On lämmittimet. Oma huone jaetulla kylppärillä. Yksi mies, espanjalainen vaeltaja on meidän lisäksi.

Ai että lasagne maistui pitkän päivän päälle. Ja tiramisu jälkkäriksi. Kelpaa heittäytyä hetekalle………..

Jatketaan juttua huomenna. Ja tietysti Caminoa.