Kaksi minuuttia ennen kellon soittoa herättiin. Ehkä pieni viimeisen kävelypäivän odotus herätti. Hyvä aamiainen hotellissa. Sitten jo klo 8.15 astuttiin ulos lämpimään aamuun. + 15 astetta, puolipilvistä. Ei yhtään tuulta.
Kaupungin katuja ensin. Pieni poikkeama puistoon, jossa oli vanha silta.
Edelleen laitakaupungin kujia. Välillä kujat kävivät kovinkin ahtaiksi. Hyvä kun reppu selässä mahtui kulkemaan.
Juuri ennen puolimatkaa ylitettiin vähän toisenlainen roomalais ajan silta.
Silta johti Taipas nimiseen kaupunkiin. Siellä pidettiin puolen tunnin kahvitauko.
Hyvä oli pitää tauko. Siitä eteen päin alkoi päivän kuntotesti. Se oli kyllä samalla päivän kohokohta. Kahdellakin tavalla.
Tie ylös vuorelle oli upea. Oli se raakakin. Vanha roomalais ajan tie. Mistä noita kiviä, suuria, on noin paljon löytynyt. Ja miten ne on ne sinne kuljettaneet.
Ylös meno oli hidasta. Kivi kiveltä. Puoli rinteessä huilattiin.
Ehkä kilometri oli ylös. Kaikkiaan Taipas kaupungista korkeimmalle kohdalle oli kolme sataa metriä vertikaalista nousua.
Ylhäällä vuorella oli kappeli ja suurempi Santa Maria de Madalena kirkko.
Eli paljon niitä joka tapauksessa on
Vaikka roomalaisajan tie ylös oli rankka. Oli se upea. Joskus täällä on tuntunut. Että minkä takia nämä reitit viedään näin huonoille poluille.
No ensinnäkin se näyttää meille historiaa. Toiseksi, näitä polkuja kulkien ollaan poissa vilkkaan liikenteen jaloista. Turvallisuus kysymys, siis.
Ymmärrän kyllä toisaalta sellaista vaeltajaa, joka on esimerkiksi Almeriasta asti tullut jo yli tuhat kilometriä, paljonko häntä houkuttaa kompastella kaikissa kivikoissa ja pusikoissa tässä caminon vaiheessa.
Vuorelta sitten laskeuduttiin loivasti alas Braga’n laitakaupunkiin. Rinteestä avautui hyvä näkymä yli suuren kaupungin.
Ja niinhän siinä taas kävi, että ei pitkään tarvinnut edetä, kun löytyi aivan oivallinen laitakaupungin ravintola. Oikeasti ihan ensimmäinen Restaurante kyltti.
Uskomattoman maittava Bacalao (kalaa) annos kahdelle viineineen, jälkkäreineen. Aivan ihastuttava isäntä pariskunta oli Venezuela taustaisia maahanmuuttajia.
Tuossa tuokiossa oltiinkin sitten aivan Bragan keskustassa. Päästiin hotelliin lepuuttamaan jo hieman rasittuneita kinttuja.
Braga on suurehko kaupunki. Noin 200.000 asukasta. Kaupunki on perustettu tiettävästi jo ennen ajanlaskun alkua. Vanhaa nähtävää riittää toiseksikin päiväksi. Portugalilaiset kutsuvatkin tätä Portugalin Roomaksi. Eli kaksi yötä täällä aiotaan olla.
Portugalin ilta pimenee nopeasti, ennen aikojaan. Oli aika iltakävelyn. Se kävely vei Santa Cruz kirkolle. Lauantai-illan messuun. Kiitos korkealle tästä kävelypäivästä.
Kerrotaan kaupungista lisää huomenna, kun on paremmin tutustuttu.
Boa Noite…….
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti