Siirtyminen uudelle Caminolle

 Tuhat vuotta sitten ei ollut tällaisia mahdollisuuksia. Eikä edes sata vuotta sitten. Ajaa kohti Santiagoa bussilla.

Meille tämä viikon rupeama toimi samalla hyvänä palautumisena viidentoista päivän upean mutta rankan urakan jälkeen.

Uutena kaupunkina tutustuimme Jaen’iin. Kaikissa muissa kaupungeissa olemme olleet jo monta kertaa. Aina niistä silti löytää uutta nähtävää.

Tämä on ollut niin todella helppoa. Bussiyhteydet Espanjassa ovat kattavat. Bussit olleet uusia ja laadukkaita. Aikataulut pitäneet. Mitä nyt kerran bussi lähti kymmenen minuuttia etuajassa. Ei meitä haitannut kun oltiin ajoissa paikalla.

Miksi sitten bussilla. Miksei junalla. No siksi, kun juna on monin kerroin kalliimpi. Esimerkiksi Cordobasta Madridiin olisi maksanut yli 160€ kahdelta. Bussi maksoi 54€ kahdelta. Juna olisi ollut puolet nopeampi, mutta mihinkäs meillä eläkeläisillä kiire.

Eläkeläis/ senior alennuksen olemme saaneet aina pyytämättä. Kerran piti näyttää passit ( eikö se näkynytkään naamasta).

Perille kaupunkiin kun on tultu, niin kelpo ruokapaikka on löytynyt heti. Sitten täysin vatsoin on etsitty varattu majapaikka.

Majoitus mahdollisuuksia tällaiseen sesongin ulkopuoliseen aikaan on pilvin pimein.  Isoissa kaupungeissa, Cordoba ja Madrid, on löytynyt aivan parhailta paikoilta hostelleja 50€ yöltä kahden hengen huone, jopa omalla kylppärillä.

Madridissa hostellissa oli vielä ihan kunnon keittiö, jota hyödynsimme aamuin illoin. Meille albergueissa asumaan tottuneille ei myöskään jaettu kylpyhuone ole mikään ongelma, jos sellainen sattuu kohdalle.

Nämä kuvat Cordobasta

Molemmissa noista kaupungeista olimme nyt jo ainakin neljättä kertaa. Silti niistä löytyy aina uutta nähtävää. Eikä noiden kaupunkien upeisiin keskustoihin ikinä kyllästy. On ne vanhat rakennukset kuin taideteoksia.

Tässä kuvia Madridista

Täällä Espanjassa on rakentamisessa se ihailtava ominaisuus, että kun halutaan tehdä uutta, niin talo puretaan muuten kokonaan, mutta julkisivu säilytetään. Näin toimitaan jopa ihan pienissäkin kaupungeissa, suurista puhumattakaan.

Seuraavaksi matkustimme, bussilla tietysti, Salamancaan. Salamanca on aika erilainen kaupunki. Sen vanhakaupunki henkii ajanlaskun alun sekä roomalaisajan elämää. Rakennukset eivät ole sillä lailla koreita kuin Cordobassa ja Madridissa. Mutta vanhoja ne ovat.

Vanhempi Katedraali on 1100 luvulta. Uudempi 1500 luvulta. Nehän ovat aivan toisiinsa kiinni rakennettuja. Salamancan Yliopisto on perustettu 1218. Rakennus on niin massiivinen, että sitä voisi luulla vaikka katedraaliksi. Sen pääovea vastapäätä sijaitsee kaupungin kirjastorakennus. Molempiin pääsee myös sisälle vierailemaan.

Salamanca on suuri yliopisto kaupunki. Sanotaan, että kun vakituisia asukkaita on noin 150.000, niin opiskelijat lisäävät väkeä noin 50.000’lla. Se kyllä näkyy katukuvassa. Nuorisoa on runsaasti.

Täällä vieläkin ollaan turistihattu päässä ja sunnuntaina on bussimatka Ciudad Rodrigoon, josta sitten maanantaina laitamme reput selkään ja sauvat tiukasti käteen. Ja osoitamme kompassin Portugalin suuntaan Camino Torresin nuottien mukaan.

Uusia päivityksiä Camino Torresilta tulee lähiaikoina.