Portugalin huhtikuu

30.3. 2017  Tapaaminen Lissabonissa

Aikaisin torstaiaamuna hörpimme kahvipaketin hintaista kupillista tervalta maistuvaa sumppia Helsinki - Vantaan lentoaseman kuppilassa. Odotimme TAP:n lentoa Lissaboniin, jonka oli määrä lähteä kello 7.00.
Siinä istuskellessamme muistelimme niitä runsaita harjoituslenkkejä joita olimme saaneet talven aikana tehtyä, johtuen harvinaisen leudosta talvesta jolloin ei etelärannikolla ollut lunta käytännössä lainkaan. Keskimäärin olimme kävelleet n. 18km lenkkejä kaksi kertaa viikossa - joka aamuisten tunnin kävelyjen lisäksi.
Viereisillä tuoleilla istuivat meidän ryhdikkäät, täyteen pakatut Quechua-reput. Painoa niissä oli molemmissa noin 6 kiloa - siis ilman vesiä ja eväitä. Uutuutena niihin oli liimattu kankaiset Camino de Santiago logot kertomaan millaiselle matkalle reput olivat lähdössä. Käsimatkatavarana.
Lisäksi meillä molemmilla oli olkalaukut, sisällään kännykät sun muut tärkeät jutut kuten opaskirjaksi hankittu John Brierley'n opus, jonka avulla aioimme reittimme suunnistaa ja majapaikkamme löytää.

Lento lähti n. puoli tuntia myöhässä ja oli saman verran myöhässä myös perillä n. 4 tunnin kuluttua.  Paikallista aikaa siis 10.30. Lentoasemalla ostettiin julkisen liikenteen päiväliput - 6.50/ henkilö. Metrolla huristeltiin keskustaan yhdellä vaihdolla Rossio- asemalle joka oli mahdollisimman lähellä This is Lisbon Hostellia, jonne löysimme helposti kapuamalla muutama sata porrasta upean Castelo do Sao Jorge linnan taakse.
Reput saimme jättää säilöön hostellille ja sitten pika pikaa etsimään ruokapaikka - olihan meidän päivä jo pitkällä aikaisesta herätyksestä ja kahden tunnin aikaerosta johtuen.
Vatsat täynnä hyvää ruokaa oli sitten aikaa tallustella ympäriinsä pitkin Alfaman vanhan kaupunginosan katuja ihmetellen talojen ja patsaiden komeutta ja kauneutta.
Kello 13.00 osallistuimme messuun Basilika Dos Martinos kirkossa. Tuntui hyvältä saada henkistä tukea tulevaan, vaativaan koitokseemme. Sieltä saimme myös ensimmäiset leimat ( carimbo't ) pyhiinvaeltajapasseihimme.

Iloksemme olimme etukäteen sopineet tapaamisesta Camino Forum'in moderatorin, Laurie Reynolds'in kanssa. Helppo oli hänet tunnistaa Se katedraalin edustalla kello 15.00
Tapaamiseen oli määrä tulla myös australialaisen Deborah'in tyttärineen, mutta heitä ei siellä näkynyt. Sen sijaan paikalle tulivat portugalilainen pariskunta, jotka olivat hospitaleroja meidän ensimmäisessä alberguessa, parinkymmenen kilometrin päässä Lissabonista.

Katedraaliin tutustumisen jälkeen kävelimme yhdessä ylös loistavalle näköalapaikalle, Miradouro de Santa Lucia'lle, jossa istuskelimme hyvästä portugalilaisesta kahvista nauttien varmaan pari tuntia, kaikenlaisista Caminoihin liittyvistä asioista jutellen.

Saman tien pääsimme tutustumaan suureen portugalilaiseen herkkuun - pasteis de nata'an. Se on eräänlainen leivos, joka löytyy varmaan joka ikisestä portugalilaisesta kahvilasta ja baarista. Pohjana on lehtitaikinasta tehty pohja joka on täytetty vaniljakreemillä. Tosin kreemejä maustetaan kunkin leipomon erilaisilla resepteillä.

Ikimuistoisen tapaamisen jälkeen oli aikomus lähteä ajelulle ikuisen vanhalla raitiovaunulinjalla 28. Se linja kiertää pääosin Lissabonin tärkeimmät nähtävyydet. Siinä pysäkillä odottelimme ja odottelimme. Vaunu tuli, mutta tupaten täynnä. Tuli toinenkin vaunu, mutta yhtä täynnä ja pysäkillä ihmiset vaan lisääntyi. Pissahätäkin tuli. Pakko oli luopua ajelusta tällä kertaa - tuskin sellaisesta tupaten  täydessä ratikassa istumisesta olisi suuremmin nauttinut. Lämpöäkin ulkona oli sellaiset 25 astetta.

Siitä sitten ajettiinkin metrolla muutama pysäkkiväli suurille tavarataloille. El Corte Ingles tavaratalon alla on metroasema ja tavaratalosta löytyi helpotushuone, sekä se mitä piti löytää. Eli kävelysauvat helpottamaan vaellusta. Sauvoja kun ei lentokoneessa voi käsimatkatavarana kuljettaa.

Samettisessa illassa, hostellin terassilla istuskellen, nautimme iltateestä ihastellen kauniin kaupungin tuhansia valoja. Edelleen aikaerosta ja aikaisesta herätyksestä nuutuneina kävimme melko aikaisin paikallista aikaa nukkumaan.