29.3.2015 Sarria 26. vaelluspäivä ja 602km takana
Galicia'n maakunnan puolella reitti jatkui korkealla. Aika ajoin oltiin yli 1300 metrissä, välillä alempana. Ylhäällä oli karut maisemat ja viileä ilma. Missä reitti tuli alas laaksoihin, siellä maasto muuttui huomattavasti vehreämmäksi. Samalla tultiin koko ajan yhä lähemmäksi merta. Siellä sateen riski suureni, johtuen jo meren kosteuttavasta vaikutuksesta. Galicia on Espanjan sateisin maakunta johtuen siitä, että Atlantin valtamereltä puhaltavat tuulet kohtaavat mantereen vuoriston ja pudottavat pilviin keräytyneet vesipisarat galicialaisten niskaan.
Meidän kohdalle ei noita pilviä ja pisaroita osunut. Ja meitä koko ajan suosinut takatuuli vain jatkui.
Luonnossa alkoi näkyä yhä enemmän kevään, tai paremminkin kesän merkkejä. Pähkinäpensaat kukkivat. Niin myös kirsikka- ja luumupensaat. Haikaroiden pesissä alkoi näkyä pieniä haikaralasten päitä kurkkimassa ympäristöä. Isähaikarat lentelivät ahkerasti peltotilkkujen ja pesätolppien väliä.
Galician maakunnan puolella reitin luonne muuttui muutenkin kuin luonnon osalta. Kirkot pienenivät ja alberquet suurenivat. O'Cebreiro on sellaisella etäisyydellä Santiago de Compostelasta ( noin 150 kilometriä ), että se on hyvin suosittu Caminon aloituspaikka. Sellaisen matkan kun jaksaa kutakuinkin tavallisen kunnon omaava kulkija kävellä ilman suurempaa ponnistusta.
Kivan pienen lisämausteen kulkija saa siitä, että Galicia'n maakunnan hallinto, Xunta de Galicia, on laittanut reitin varrelle kilometripylväitä. Niitä on jopa puolen kilometrin välein. Totta kai, on henkisesti helpottavaa nähdä kuinka kilometrit vähenevät askelten lisääntyessä.
Meidän joukkueellamme olivat askeleet lisääntyneet siihen malliin, että tultiin Sarria'n kaupunkiin. Majapaikka löytyi heti melkein ensimmäisestä risteyksestä. Siinä oli juuri avattu uusi alberque. Oli ollut vasta kuukauden avoinna. Sitä ei ollut lainkaan opaskirjassa mainittu, eikä sillä ollut vielä edes nimeä. Paikka oli suuri ja toistaiseksi hieman puutteellisesti varustettu. Parasta kohdallani oli se, että sisällä oli lämmin. Lämmitystä varten jokaisessa neljän hengen huoneessa oli ilmalämpöpuhallin.
Olin näet kuluneen päivän aikana alkanut kokea aikamoista horkkaa. Olo heikkeni ja paleli kamalasti. Onneksi uutuuttaan hohtavassa suihkussa tuli helpottavan lämmintä vettä. Suihkun jälkeen painuin suoraan petiin ja nukuin ainakin tunnin. Uni helpotti oloa sen verran että kykenin lähtemään syömään. Heikko olo johtui osittain karmeasta nälästä, uskoin. Viimeisten päivien aikana ainakin minulla oli ollut koko ajan nälkä. Sen ilmiön oli neljän viikon jatkuva liikkeellä olo saanut aikaan.
Nälkä ei lakannut vaikka kuinka ahtoi itsensä täyteen.
Ruokailun jälkeen kiersimme keskustan suuntaan etsien apteekkia (Farmacia). Sellainen löytyi nopeasti. Apteekin etsiminen Espanjan kaupungeista onkin yksi helpoimpia juttuja. Niitä tuntuu olevan vähän joka kulmalla. Avoinnakin ne ovat joka päivä ilta myöhään - mutta Siesta-aika pitää muistaa.
Tiskin takana oli vanhempi herrasmies, vaikutti jopa lääkäriltä.
Onko kuumetta? "tohtori" kysyi.
En tiedä, saattaa olla.
Meillä olisi kyllä lääkäripalvelukin ( Medico ), mutta tuskin hän muuta voi tehdä kuin määrätä lepoa ja Ibuprofeiinia - ja sen voin minäkin määrätä, mies jutteli leppoisasti.
Jos ei ole kuumetta, voit huomenna kävellä, hän lisäsi.
No, sitten pitää ostaa kuumemittari.
Ostimme mittarin ja sitä Ibuprofeiinia, kuusisatasta vahvuudeltaan. Maksaessa leukapielet loksahtivat ammolleen ja meinasi tulla ihmeparantuminen siihen paikkaan.
Siis, kuusisataista Ibuprofeiinia 40 kappaleen paketti maksoi 1,95 euroa. Ei voi olla totta, ihmettelimme, muistaen kuinka kotisuomessa saa neljäsatasen 30 kappaleen paketista pulittaa 7,49 euroa. Kyllä suomalaisissa apteekeissa osataan rahastaa ihmisten sairaudella, kiroilimme.
Verkkaisin askelin palailimme majapaikkaan. Mieleeni muistui, kuinka kerran joitakin aikoja sitten eräs harrastuksissani mukana ollut lääkäri totesi, että Ibuprofeiinia pitää heittää kourallinen, jos sattuu kipeästi. Ja jos toivoo, että jotain vaikutustakin olisi.
Tuon muistaen otin heti kaksi pilleriä - siis kuusisatasta. Heittäydyin uudelleen hetekalle ja nukuin toisen tunnin.
Herättyäni mittasin kuumeen. Sitä ei ollut. Innostuin siitä lähtemään toisten mukaan kaupungille.
Kaupungilla vastaan tuli rautatieaseman suunnalta suuria joukkoja reppuselkäisiä nuoria. Tiesimme, että tuona päivänä Sarria'an tuli oikein erikoisjunia Barcelonasta ja Madridista täynnä nuoria ja vanhempiakin pyhiinvaeltajia aloittamaan omaa Caminoansa.
Oli nimittäin palmusunnuntai ja Espanjassa pääsiäisviikko on lomaviikko niin työelämässä kuin kouluissakin. Ja, kaiken lisäksi säätiedotuksissa oli luvattu erinomaista säätä koko tulevaksi viikoksi.
Mitähän tästäkin tulee, tuskailimme. Taitaa olla vaikeuksia odotettavissa majapaikkojen löytymisessä. Saas nähdä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti