maanantai 19. maaliskuuta 2018

Galisteo - Carcaboso

31. Vaelluspäivä. 11 km


Niin kuin elämässä muutenkin välillä on huono päivä ja välillä hyvä. Tänään oli vuorossa tuo jälkimmäinen. Se alkoi oikeastaan jo eilen illalla. Se ruokapaikka löytyi ja hyvä sellainen. Galisteossa on hotelli, jossa on hyvä normaalihintainen ravintola. Piti vain ensin löytää se. 

Majapaikan emäntä kyllä neuvoi suunnan, käveltiin tovi, usko loppui. Käveltiin takaisin, kysyttiin uudestaan. Joo, se on aika kaukana, viimeinen talo Plasenciaan menevän tien varrella. Sitten vaan uudestaan sinne suuntaan, ehkä kilometri, ja siellä se oli.

Kyllä oli raukea olo hyvän aterian päälle, ei tarvinnut unta etsiskellä. Ja  nukuttiin sikeästi aamuseitsemään. Alakerran baarissa saatiin vielä huoneen hintaan kuulunut normaali aamiainen. Normaaliin kuuluu myös se täyteläinen zumo, eli mehu, joka puristetaan koneella siinä paikan päällä. Yhteen lasilliseen puristetaan noin 5-6. appelsiinin mehut. On se oikea C-vitamiinipommi, sellainen.
Vasta 9. Aikoihin lähdettiin tielle. Vettä sateli hiljalleen, eli Smurffiviitat ylle. Heti kaupungin ulkopuolella oli hieno 1300-luvulla rakennettu silta. Ikuisiksi ovat sen ajan ”insinöörit” osanneet sillat ja rakennukset tehdä, kun siitä vieläkin täysin sujuvasti isoillakin autoilla pääsi ajamaan.



Sillasta eteenpäin reitti kulkee asfalttitietä, tosin liikennettä oli vain muutama auto. Vettä tihuutti hiljalleen koko matkan, mutta tuuli oli vaimeaa ja tuli takaa päin. Lampaita ja vuohia tervehdittiin, muutama hevonenkin ja aasi.


Luonto alkaa olla kukkeimmillaan kun on saanut vettä pitkästä aikaa. Yhdessä laaksossa oli Isohaarahaukoilla joku kokoontuminen, niitä oli kymmenittäin puissa ja ilmassa.

Yksi kyläpahanenkin oli matkalla, mutta ainoa baari oli kiinni, ilmeisesti kun on maanantai. Maanantai on hyvin usein se päivä, jolloin baarinpitäjät huilaavat.

Tämä Cargaboso on pieni kylä/kaupunki. On muutama baari/ravintola. Majapaikaksi valikoitui kylän kahdesta alberguesta albergue Elena. Pääkadun varrella, ilmoittautuminen baarissa kaksi ovea eteenpäin ja saimme kivan kahden hengen huoneen hintaan 11€/henkilö. Ei paha. Huoneistossa on keittiö, olohuone ja kunnon terassi.

Pienehkö kauppa löytyi lähistöltä. Ostettiin tarpeet omaa menua varten, aamupalatarvikkeet ja evästä huomiseksi. Näyttää tästä hyvä ” lepopäivä” tulevan kahden melko pitkän päivän jälkeen. 11 kilometriä on meille kuin aamukävely sunnuntaiaamuna, vaikka nyt meidän laskujen mukaan maanantai onkin. Niin perusteellisesti olemme jo asettuneet sisään Caminoelämään, että aina ei ole tietoa mikä päivä on. Eikä sen niin väliäkään ole, päivä mikä päivä ja elämä menee eteenpäin. Tällaista tunnetta olemme tänne halunneet tulla kokemaan.

Aurinkokin tahtoo näyttää kasvojaan tässä iltapäivän edetessä, eli kaikki hyvän päivän ainekset ovat olemassa. Näin päin aina parempi. Paljon huonompaa päivälle ennustivat. Tuleville päiville on jopa ennusteessakin jokunen auringon kuva. Sen näkee sitten mitä saadaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti