21. Vaelluspäivä. 9 km
Tänään oli sitten se lepopäivä. Lepopäivän ratoksi käveltiin ainoastaan tuo 9 kilometriä kevyessä tihkusateessa. Kävelyalustana oli yön kestäneessä sateessa voimakkaasti vettynyt hiekkatie.
Noin puolimatkassa kohtasimme kaksi kasteluojia puhdistamassa ollutta meidän ikäistä miestä. Olivatpas juttutuulella. Rukkaset pois käsistä ja käytiin läpi niin Espanjan kuin Suomenkin yhteiskuntien ongelmakohdat, poliitikkoja myöten. Täällähän on parhaillaan suuria mielenosoituksia liian pieniä eläkkeitä vastaan. Eläkeikäisiä olivat veikkosetkin. Toivottavasti kykenimme antamaan edes vähän sympatiaa, jos se nyt yhtään paransi maailmaa.
Jatkoimme huvittuneina ja sympatiaa osaksemme saaneina eteenpäin. Siitä olimme taas varmoja, että näin kävellen täällä kansan keskuudessa saamme varmasti enemmän irti paikallisesta elämästä kuin ne jotka huristavat autoilla tai vaikkapa pyörillä kaupungista toiseen. Tuntuu, että olemme ikäänkuin sisällä todellisessa elämässä. Paljon tietysti auttaa asiaa, kun tulee toimeen heidän kielellään.
Päivän etapin loppupuolella kohtasimme tilanteen, jollaisia toistaiseksi on ollut harvoin tällä reitillä. Eli, ei mennyt ollenkaan niinkuin maps.me piirros osoitti. Olipa rakennettu suuri tehdaslaitos reitin päälle -. suuri ketchuppitehdas. Hetki siinä huhuiltiin, vanha keltainen nuoli olisi vienyt tehtaan pihalle. Tehtaan takana oli sitten uusia nuolia.
On tuo maps.me reittiviivoineen ollut kyllä korvaamattoman arvokas tällä reissulla, vaikka periaatteessa reitti on ollut hyvin merkitty, mutta esimerkiksi kaupungeissa maps.me on säästänyt monelta harmilta ja lisäaskelilta. Turvallisin mielin voi taivaltaa, kun on tuollainen navigaattori taskussa.
Tämän kaupungin ympäristössä näyttää olevan runsaasti muitakin teollisuuslaitoksia. Vireä kaupunki siis. Hyvä esimerkki vauraudesta oli hiukan ennen kaupunkia ollut laaja virkistys/piknik alue. Oli rakennettu tekojärvi, siihen kaksi palmusaarta ja komea silta yhdistämän niitä. Toisessa päässä on palmuin varjostettu alue oleskeluun suurine lasten leikkipaikkoineen.
Kertoo kyllä siitä, että kaupunki on esimerkillisesti panostanut teollisuudesta saatuja veroeuroja kaupunkilaisten hyvinvointiin.
.
Puolen päivän aikoihin tultiin keskusaukiolle. Heti osui silmiin aukion laidalla uusi nykyaikaisen näköinen rakennus, Hostal Fuente de la Magdalena. Ovi oli avoinna. Astuimme sisään uutuuttaan hohtavaan aulaan. Aulassa siivoojatäti lopetteli juuri askareitaan. Kysyimme huonetta. Täti soitti.
Kohta tuli herra, joka kirjasi meidät sisään. Erittäin modernisti sisustettu, modernilla tekniikalla varustettu huone löytyi hintaan 38.50/yö.
Majoituttiin ja vaihdettiin vaatteita. Päiväkahvia teki mieli. Asteltiin aukion toiselle laidalle, jossa luki seinässä Restaurante. Ovesta sisään, katsottiin hölmistyneinä kun tiskin takana oli tutun näköinen mies. Sama mies kuin otti äsken vastaan Hostellilla. No, jo on, taitaa mies olla oikein koko kaupungin "omistaja". Omistaakohan lähikaupankin, entä pankin, parturin ja autokaupankin...............
Kaikkea sitä näkee, kun täällä Espanjan sydänmailla....jne, taisin eilenkin kirjoittaa.
Alkuiltapäivästä kaupungin yli pyyhkäisi ukkoskuuro joka lämmitti ilmaa monta astetta. Aurinkokin pilkahteli.
Samaisessa ravintolassa saatiin herkullinen menu viineineen sopivaan 8 euron hintaan/ henkilö.
Tällaisen *lepopäivän* Kansainvälisen Naistenpäivän kunniaksi soimme Smurffijoukkueemme naisosapuolelle tänään.
Hyvää Naistenpäivää vaan kaikille naisille.
Uusia seikkailuja taas huomenna..........
Noin puolimatkassa kohtasimme kaksi kasteluojia puhdistamassa ollutta meidän ikäistä miestä. Olivatpas juttutuulella. Rukkaset pois käsistä ja käytiin läpi niin Espanjan kuin Suomenkin yhteiskuntien ongelmakohdat, poliitikkoja myöten. Täällähän on parhaillaan suuria mielenosoituksia liian pieniä eläkkeitä vastaan. Eläkeikäisiä olivat veikkosetkin. Toivottavasti kykenimme antamaan edes vähän sympatiaa, jos se nyt yhtään paransi maailmaa.
Jatkoimme huvittuneina ja sympatiaa osaksemme saaneina eteenpäin. Siitä olimme taas varmoja, että näin kävellen täällä kansan keskuudessa saamme varmasti enemmän irti paikallisesta elämästä kuin ne jotka huristavat autoilla tai vaikkapa pyörillä kaupungista toiseen. Tuntuu, että olemme ikäänkuin sisällä todellisessa elämässä. Paljon tietysti auttaa asiaa, kun tulee toimeen heidän kielellään.
Päivän etapin loppupuolella kohtasimme tilanteen, jollaisia toistaiseksi on ollut harvoin tällä reitillä. Eli, ei mennyt ollenkaan niinkuin maps.me piirros osoitti. Olipa rakennettu suuri tehdaslaitos reitin päälle -. suuri ketchuppitehdas. Hetki siinä huhuiltiin, vanha keltainen nuoli olisi vienyt tehtaan pihalle. Tehtaan takana oli sitten uusia nuolia.
On tuo maps.me reittiviivoineen ollut kyllä korvaamattoman arvokas tällä reissulla, vaikka periaatteessa reitti on ollut hyvin merkitty, mutta esimerkiksi kaupungeissa maps.me on säästänyt monelta harmilta ja lisäaskelilta. Turvallisin mielin voi taivaltaa, kun on tuollainen navigaattori taskussa.
Tämän kaupungin ympäristössä näyttää olevan runsaasti muitakin teollisuuslaitoksia. Vireä kaupunki siis. Hyvä esimerkki vauraudesta oli hiukan ennen kaupunkia ollut laaja virkistys/piknik alue. Oli rakennettu tekojärvi, siihen kaksi palmusaarta ja komea silta yhdistämän niitä. Toisessa päässä on palmuin varjostettu alue oleskeluun suurine lasten leikkipaikkoineen.
.
Puolen päivän aikoihin tultiin keskusaukiolle. Heti osui silmiin aukion laidalla uusi nykyaikaisen näköinen rakennus, Hostal Fuente de la Magdalena. Ovi oli avoinna. Astuimme sisään uutuuttaan hohtavaan aulaan. Aulassa siivoojatäti lopetteli juuri askareitaan. Kysyimme huonetta. Täti soitti.
Kohta tuli herra, joka kirjasi meidät sisään. Erittäin modernisti sisustettu, modernilla tekniikalla varustettu huone löytyi hintaan 38.50/yö.
Majoituttiin ja vaihdettiin vaatteita. Päiväkahvia teki mieli. Asteltiin aukion toiselle laidalle, jossa luki seinässä Restaurante. Ovesta sisään, katsottiin hölmistyneinä kun tiskin takana oli tutun näköinen mies. Sama mies kuin otti äsken vastaan Hostellilla. No, jo on, taitaa mies olla oikein koko kaupungin "omistaja". Omistaakohan lähikaupankin, entä pankin, parturin ja autokaupankin...............
Kaikkea sitä näkee, kun täällä Espanjan sydänmailla....jne, taisin eilenkin kirjoittaa.
Alkuiltapäivästä kaupungin yli pyyhkäisi ukkoskuuro joka lämmitti ilmaa monta astetta. Aurinkokin pilkahteli.
Samaisessa ravintolassa saatiin herkullinen menu viineineen sopivaan 8 euron hintaan/ henkilö.
Tällaisen *lepopäivän* Kansainvälisen Naistenpäivän kunniaksi soimme Smurffijoukkueemme naisosapuolelle tänään.
Hyvää Naistenpäivää vaan kaikille naisille.
Uusia seikkailuja taas huomenna..........
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti