35. Vaelluspäivä. 21 km
Eilinen albergue Alba y Soraya ylitti kaikki odotukset. Oli lämmintä, oli tilava oleskelutila televisioineen, hyvä ruoka ja vielä aamiainen. Dormitorio näytti ensisilmäyksellä ahtaalle, mutta tilaa oli riittävästi, kun meitä oli vain neljä nukkujaa. Meidän lisäksi naiset Ruotsista ja Saksasta. Meitä palvellut hospitalera Manuela piti hyvää huolta meistä kaikessa. Saatiin jopa ylimääräistä iltapalaa viineineen.
Rattoisaa iltaa istuttiin Manuelan ja hänen miehensä kanssa. Juttua riitti kaikkien kesken, itseni toimiessa tulkkina. Hienolta tuntui kun ei ole hukkaan menneet opinnot kotona. Manuela alkoi jo kutsua professoriksi, sanoen hänkin että ei ne oppineetkaan espanjalaiset osaa kaikkia verbejä oikein taivuttaa, on se vain niin monimutkaista.
Sääennuste enteili sadetta tälle päivälle. Sitä saatiin, mutta vain tihkuna , eikä tuulta ollut lainkaan. Pilvisyys auttoi siten että lämpötila pysyi plussalla, kun edellisaamuna oli ollut -8 astetta pakkasta. Täytyy muistaa että olemme lähes kilometrin korkeudella.
Päivän aikana noustiin vielä yli 1200 metriin, mutta näkyvyys oli niin sumun ja tihkusateen huonontama että juurikaan maisemia ei voinut ihailla saati kuvia ottaa. Tie oli alkuun mukavaa hiekkatietä reilut 8 kilometriä. Sitten saatiin kahvitauko, kun oli pienessä kylässä Bar Peregrino auki.
Vähän matkaa jatkettiin asfaltilla, tosin hiljaisella, kunnes taas jatkettiin hiekkatietä. Edelleen maastossa on runsaasti vettä. Puroja saattiin ylittää pomppien kiveltä kivelle. Yhteen isoon jokeen on toimitettu kunnon silta.
Kotieläimiä tien varrella oli runsaasti, laitumina pääasiassa vanhoin kiviaitausten reunustamat laitumet. Edelleen tien reunoilla on vanhat roomalaisajan kilometritolpat tallella. Muuten maisemat ovat aika karuja.
Hyvissä ajoin oltiin perillä Fuenteroble kylässä. Albergue, pastori Guillermon isännöimä, löytyi kylän loppupäästä. Vastaanotto oli kirjaimellissti lämmin, suuren takkatulen äärellä. Saimme yläkerrasta oman huoneen. Tilaa talossa on kyllä runsaasti dormiorioissa, mutta suihkuvarustus näyttää niukalta. Olimme kuitenkin sopivasti ennen useampia tulijoita, niin pääsimme peseytymään rauhassa ennen muita.
Talossa on yhteinen illallinen, mutta vasta kahdeksalta illalla. Olimme nyt niin nälkäisiä, että lähibaarin 7 euron menu houkutti. Ja hyvä menu olikin. Jaksaa nyt odottaa iltaan, että koska taas syödään. On tämä hetki täydellä vatsalla kohtuullisen aamukävelyn jälkeen niin autuas, että parempaa saa hakea. Yksi suurimpia hetkiä Caminoelämässä. Parasta olisi tietysti painua hetkeksi pehkuihin unten maille, mutta kun blogin kirjoittaminen kutsuu niin olkoon nyt.
Isä Guillermon palvelut, asuminen, peseytyminen, lämpö, illallinen ja vielä aamiainen ovat kaikki donativo periaatteella, eli kukin maksaa sen minkä katsoo kohtuulliseksi. Arvokasta toimintaa pyhiinvaeltajien palvelemiseksi on sellainen. Toivon mukaan kaikki vaeltajat ymmärtävät ettei se ole puhdasta hyväntekeväisyyttä ja laittavat kohtuullisen korvauksen donativo-laatikkoon.
Kuvia tältä päivältä ei säästä johtuen paljon ole, muistikuvia kyllä. Ehkä otamme loppupäivän levon merkeissä, sillä huomenna on taas liki 30 kilometriä taivalta edessä, eikä tiettävästi yhtään kahvipaikkaa matkalla. Pitää kai hommata vähän evästä mukaan.
Palataan huomenna kanavalle uusin jutuin.
Mitä pohjoisemmaksi matka etenee, sen viileämpää on teillä ollut.
VastaaPoistaMillaiset sadevarusteet teillä viittojen lisäksi?
Ei ole muuta, Vähän minimaaliset ne on olleet kovassa myrskyssä, mutta lahkeet ja kengät kastuen on selvitty. Kengät kyllä myrskyssä kastuu on sitten millaiset pontsot hyvänsä. Lahkeet näissä housuissa kuivuvat hetkessä ja onneksi majapaikoissa on ollut hyvin lämmityksiä, että ollaan saatu aina kengät kuiviksi yön aikana.
PoistaEikä me todellakaan näin runsaita sateita osattu odottaa, mutta ei näitä säitä voi paljon itse valita. Toinen minkä runsaat sateet on aihuttanut, on runsaasti kieroteitä, niihinkin on aina opastus saatu.
Kun pari vuotta sitten olimme siellä, pastori Guillermo kutsui meitä kylän messuun ja suurin osa peregriinoja tulikin. Messu oli kansainvälisesti ja ekumeenisesti toimitettu. Jopa joku tuttu laulukin, johon voi yhtyä omalla kielellään. Tuosta messusta jäi lämmin ja intiimi muisto.
VastaaPoista