sunnuntai 14. lokakuuta 2018

26. Päivä. Lugo - Gijon. Bussilla

Lugon Municipal/ kunnallinen albergue ei ollut hullumpi. Ainakin sijainti on paras mahdollinen. Heti kun on astunut sisään vanhankaupungin muurin ensimmäisestä portista niin albergue on kohta oikealla. Peruspalvelut 6€ henkilö. Kaupungissa on niin paljon nähtävää ja koettavaa, että ei albergueta muuhun tarvitsekaan kuin peseytymiseen ja nukkumiseen.


Tällä kertaa kaupungissa oli täysi hulina päällä. Perjantaina oli päättynyt San Froilan Festival, mutta vielä eilen kaikki tapahtumaan liittyvä rekvisiitta ja juhlinta oli paikalla. San Froilan on kaupungin suojeluspyhimys (800-luvulla elänyt pappi). Hänen kunniakseen järjestettävä Fiesta on vuoden tärkein tapahtuma Lugossa.



Vielä lauantaina juhlat jatkuivat täysillä. Meteli kaupungilla oli valtaisa, oli suurenmoista hieman kohottaa maljaa Caminoperheeni kanssa juhlan keskellä. Mainittakoon vielä, että koko tämä lähes kahdenkymmenen vaeltajan porukka oli kaikki espanjalaisia, paitsi minä. Sain siinä porukassa kyllä parasta mahdollista kielikylpyä. Ja lasikin täyttyi kyllä pyytämättä ja yllättäen. Gracias y Hasta luego, Amigos. Jos luette tätä kääntäjällä.

Heistä oli hauskaa, että olin aina aamuisin se ensimmäinen lähtijä. En kuulemma koskaan häirinnyt, tapanani on laittaa illalla kaikki niin valmiiksi, että voin äänettömästi hiippailla pois dormitoriosta, syödä jotain mitä sattuu olemaan ja lähteä.Usein nuoremmat tulivat ohi. Silti suurimmaksi osaksi majoituttiin samoihin paikkoihin mitään etukäteen sopimatta. Nuorimmat olivat ehkä kaksviitosia ja vanhin heistä kymmenen vuotta minua nuorempi. Oli viisi naista ja kymmenkunta miestä.

Tänään sitten tein viiden tunnin bussimatkan. Ensin Lugosta Ponferradaan ja siellä pikavaihto Gijon'iin menevään. Aikaa oli kaksi minuuttia kun eka oli myöhässä. Hyvin ehdin. Ponferradasta reitti tuli Astorgan ja Leonin kautta. Useaan otteeseen näin ranskalaisella reitillä sateessa taapertavia suuria vaeltajajoukkoja.

Leonin jälkeen reitti nousi korkealle Picos de Europa vuorille. Upeita vuoristoja. Lopulta laskeuduttiin tänne rannikolle, täällä tein pienen kaupunkikierroksen etsien jalkaisin, reppu selässä oikeaa varaamaani hostellia. Ei aina ole helppoja nämä kaupunkisuunnistukset, ainakaan minulle, vaikka kuinka on GPS sun muut pelit.


Periaatteessa tästä tuli lepopäivä. Katsotaan aamulla, miten etenen huomenna, vai etenenkö ollenkaan. Varaa aikataulussa olisi vielä yhteen vapaapäivään.

Huomenna sen sitten näkee.....

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti